Simo Heininen

Nykymaailmassa Simo Heininen on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Puhummepa sitten Simo Heininen:stä yhteiskunnallisena ilmiönä, tieteellisen tutkimuksen aiheena tai julkisuuden henkilönä, hänen läsnäolollaan on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Simo Heininen:n tärkeimpiä puolia, sen vaikutusta eri alueilla ja sen mahdollisia vaikutuksia jatkuvasti muuttuvaan maailmaamme. Tarkastelemme yksityiskohtaisen analyysin avulla, kuinka Simo Heininen:stä on tullut tänään määräävä tekijä ja kuinka sen läsnäolo jättää jälkensä myös tulevaisuudessa.

Simo Kaarle Matias Heininen (s. 23. huhtikuuta 1943 Lahti) on suomalainen historioitsija. Hän on Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian emeritusprofessori[1]. Hänen tutkimuskohteensa on ollut erityisesti Mikael Agricola.[2]

Heininen väitteli vuonna 1976. Hän oli vuosina 1975–1983 Helsingin yliopistossa Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosentti ja 1983–2009 yleisen kirkkohistorian professori.

Heininen sai vuonna 2004 Suomen tietokirjailijoiden jakaman oppikirjailijapalkinnon.[3]

Heininen valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1989.[4]

Julkaisuja

  • Marcus Henrici Helsingius. Humanisti ja teologi varhaisortodoksian Suomessa. (Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisuja 92) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1974. ISBN 951-9021-09-4
  • Nuori Mikael Agricola (1976)
  • Luterilaisen hagiografian synty. STKS 159, 1988
  • Mikael Agricolan psalmisummaariot (1992)
  • Mikael Agricolan Vanhan testamentin summaariot (1993)
  • Mikael Agricolan psalttarin reunahuomautukset (1994)
  • Mikael Agricola raamatunsuomentajana (1999)
  • Kansallispyhäkkö : Turun tuomiokirkko 1300-2000 (2000, yhdessä C. J. Gardbergin ja P. O. Welinin kanssa)
  • Ihmistä suurempi. Paaviuden historia. (Logos-sarja) Helsinki: Edita, 2004. ISBN 951-37-4184-2
  • Mikael Agricola. Elämä ja teokset. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4869-2
  • Turun piispat Pyhästä Henrikistä Mikko Juvaan (2008)
  • Mikael Agricolan Vanhan testamentin reunahuomautukset (2008)
  • Agricolan perintö: Paulus Juustenin elämä (2012)

Lähteet

  1. ↑ Simo Heininen Helsingin yliopiston tutkimusportaali. Viitattu 18.6.2023.
  2. ↑ Facta2001, WSOY 1982, 5. osa, palsta
  3. ↑ Oppikirjailijapalkinnot Simo Heiniselle ja Paula Moilaselle TS.fi. 27.3.2004. Arkistoitu 17.12.2014. Viitattu 17.12.2014.
  4. ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.