Tässä artikkelissa käsittelemme Sinkkikarbonaatti-aihetta eri näkökulmista, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta. Tämän mukaisesti analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen vaikutuksia eri alueilla ja mahdollisia ratkaisuja tai vaihtoehtoja, joita voidaan ehdottaa. Sinkkikarbonaatti on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua, joten on tärkeää tutkia sen eri puolia sen ymmärtämiseksi täysin. Toivomme, että tämä artikkeli toimii arvokkaan tiedon lähteenä ja tilana pohdiskelulle ja kriittiselle analyysille Sinkkikarbonaatti:stä.
Sinkkikarbonaatti | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 3486-35-9 |
PubChem CID | 19005 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | ZnCO3 |
Moolimassa | 125,39 g/mol |
Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine[1] |
Sulamispiste | 300 °C (hajoaa)[1] |
Tiheys | 4,42 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Sinkkikarbonaatti (ZnCO3) on sinkki- ja karbonaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muun muassa pigmenttinä, kumien täyteaineena ja muiden sinkkiyhdisteiden valmistuksessa. Luonnossa sinkkikarbonaattia esiintyy sinkkisälpämineraalissa.
Huoneenlämpötilassa sinkkikarbonaatti on valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste on veteen liukenematonta, mutta liukenee helposti happoihin ja ammoniakkiliuoksiin. Kuumennettaessa se hajoaa sinkkioksidiksi vapauttaen hiilidioksidia.[1][2]
Sinkkikarbonaattia voidaan valmistaa johtamalla liukoisen sinkkisuolan vesiliuokseen vetykarbonaattisuolaa, esimerkiksi natriumvetykarbonaattia, jolloin veteen liukenematon sinkkikarbonaatti saostuu. Toinen tapa on johtaa hiilidioksidia sinkkioksidin vesisuspensioon.[1][1]
Sinkkikarbonaattia voidaan käyttää valkoisena pigmenttinä esimerkiksi maaleissa. Sitä lisätään myös kumeihin ja muoveihin täyteaineeksi ja käytetään keraamien ja muiden sinkkiyhdisteiden esimerkiksi sinkkikloridin valmistamiseen. Muita käyttökohteita ovat elektrolyyttinen sinkitys ja sinkkisalvojen valmistus.[1][2]