Sirkkova

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Sirkkova:tä, aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta eri sektoreilla ja joka on herättänyt laajaa keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Sirkkova on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväiseen elämäämme, ja sen vaikutus on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina. Kattavan analyysin avulla tutkimme Sirkkova:n monia puolia sen alkuperästä ja historiasta sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme, kuinka Sirkkova on kehittynyt ajan myötä ja kuinka se on vaikuttanut eri ihmisiin ja yhteisöihin ympäri maailmaa. Tämä aihe on erittäin tärkeä nykyään, joten on tärkeää ymmärtää sen seuraukset ja haasteet, jotta siihen voidaan puuttua tehokkaasti.

Sirkkova
Широково, Širokovo
Kaprio ja sen koillispuolella sijainneet kylät vuoden 1860 kartalla.
Kaprio ja sen koillispuolella sijainneet kylät vuoden 1860 kartalla.

Sirkkova

Koordinaatit: 59°43′15″N, 29°2′32″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Lomonosovin piiri
Kunta Kaprio
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2010) 77











Sirkkova[1] (ven. Широ́ково, Širokovo) on kylä Leningradin alueen Lomonosovin piirin Kaprion kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Inkerin ylängön pohjoisreunalla kilometrin Kapriosta pohjoiseen. Kylässä on 77 asukasta (vuonna 2010)[2].

Kaprion kihlakunnan Kargalin pogostaan kuulunut kylä mainitaan Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1499/1500 nimellä Sirjakovo[3]. Ruotsalaisten 1600-luvun alussa laatimassa maakirjassa se esiintyy autiona[4].

Peter von Köppenin mukaan vuonna 1848 Sirkkovassa asui venäläisiä ja 22 savakkoa[5]. Myöhemmin se mainitaan venäläis-suomalaisena sekakylänä. Suomalaiset kuuluivat Kaprion luterilaiseen[6] ja venäläiset ortodoksiseen seurakuntaan[7].

Vuonna 1862 Sirkkovassa oli 45 taloa ja 135 asukasta. Kylän talonpojat olivat 1860-luvulle saakka tilanomistajan maaorjia.[8] Myöhemmin he kuuluivat Kaprion volostiin. Vuosina 1917–1922 Sirkkova muodosti oman kyläneuvoston, joka sittemmin liitettiin Kaprion kyläneuvostoon.

Sirkkova koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista. Sen yhteyteen luetaan myös lähellä sijaitseva entinen Jyrjövän kylä. Kylässä toimii Psofida-maatalousyrityksen sikala. Kesäasukkaiden määräksi arvioidaan noin sata henkeä. Lähistölle suunnitellaan laskettelurinnettä.[9]

Lähteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 233. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Itogi Vserossijskoi perepisi naselenija 2010 goda: Leningradskaja oblast (taulukko Tšislennost LO) petrostat.gks.ru. Arkistoitu 15.6.2018. Viitattu 2.2.2017.
  3. ↑ Perepisnaja obrotšnaja kniga Votskoi pjatiny, 1500 goda: Pervaja polovina, s. 546. Sankt-Peterburg: Arheografitšeskaja komissija, 1868.
  4. ↑ Jordeböcker öfver Ingermanland – Pistsovyje knigi Ižorskoi zemli: tom 1, s. 1. Sankt-Peterburg: Tipografija Imperatorskoi akademii nauk, 1859.
  5. ↑ v. Köppen, Peter: Erklärender Text zu der Ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 80. St.-Petersburg. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ Mustonen, Juuso (toim.): Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.
  7. ↑ Kertomus Kaprion seurakunnasta countrysite.spb.ru. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 2.2.2017.
  8. ↑ Sankt-Peterburgskaja gubernija: Spisok naseljonnyh mest po svedenijam 1862 goda, s. 151. Sankt-Peterburg: Tsentralnyi statistitšeski komitet ministerstva vnutrennih del, 1864. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Generalnyi plan munitsipalnogo obrazovanija Koporskoje selskoje poselenije munitsipalnogo obrazovanija Lomonosovski munitsipalnyi raion Leningradskoi oblasti. Tom 3: Materialy po obosnovaniju копорское.рф. 2015. Viitattu 2.2.2017.