Sisyfos

Nykymaailmassa Sisyfos on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Vuosien ajan Sisyfos on kiinnittänyt kaiken ikäisten, sukupuolten, yhteiskuntaluokkien ja kansallisuuksien ihmisten huomion merkityksellisyytensä ja monimutkaisuutensa vuoksi. Ajan myötä Sisyfos on edelleen ajankohtainen aihe, joka herättää ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättää ihmisissä tunteita. Sisyfos:stä on tullut arkielämään kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai tulevaisuuden vaikutuksensa vuoksi yhteinen kiinnostuksen kohde, joka motivoi meitä pohtimaan ja etsimään vastauksia. Tässä artikkelissa tutkimme Sisyfos:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia, jotta voimme auttaa ymmärtämään ja analysoimaan tätä kiehtovaa ja merkittävää aihetta.

Franz von Stuck, Sisyfos, 1920.

Sisyfos oli Kreikan mytologiassa Korintin perustaja ja kuningas,[1] joka ei piitannut jumalista eikä kuolemasta.

Kun kuolema (Thanatos) tuli Zeuksen käskystä noutamaan Sisyfosta, tämä vangitsi kuoleman köysillä ja pani hänet lukkojen taakse. Zeus lähetti Areen vapauttamaan kuoleman, ja Sisyfos joutui manalaan. Manalassa Sisyfos petkutti kuolemaa uudelleen ja sai palata takaisin elämään. Petkutuksen paljastuttua kuolema tuli jälleen hakemaan häntä. Jouduttuaan takaisin manalaan Sisyfos sai tehtäväkseen vierittää ikuisesti kivenlohkaretta ylös jyrkkää rinnettä. Kun lohkare oli melkein huipulla, se vierikin takaisin alas, ja Sisyfoksen täytyi aloittaa työ alusta.

Sisyfos oli päähenkilönä muun muassa satyyrinäytelmässä Sisyfos, joka on pantu sekä Kritiaan että Euripideen nimiin.[1]

Filosofi Albert Camus käsitteli Sisyfoksen myyttiä samannimisessä esseessään.

Lähteet

  1. ↑ a b Kuokkanen, Suvi: Pahojen aikeiden haltuunotto - Ihmisluonnosta, oikeudenmukaisuudesta ja uskonnon alkuperästä Sisyfos-fragmentissa. Niin & näin, 2013, nro 2, s. 107–113. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla