Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Sisyfos (satyyrinäytelmä):n kiehtovaan maailmaan. Aihe on herättänyt ennennäkemättömän kiinnostuksen monissa ihmisissä ympäri maailmaa sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Sisyfos (satyyrinäytelmä):stä niin merkityksellisen nyky-yhteiskunnassa ja kuinka se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi analysoimme asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta, tavoitteenamme tarjota lukijoillemme kattavampi ja rikastuttavampi näkemys. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle matkalle Sisyfos (satyyrinäytelmä):n läpi!
| Sisyfos | |
|---|---|
| Σίσυφος | |
| Kirjoittaja | Kritias tai Euripides? |
| Alkuperäiskieli | klassinen kreikka |
| Tyylilaji | satyyrinäytelmä |
| Kantaesitys | 415 eaa. |
| Kantaesityspaikka | Dionysoksen teatteri, Ateena |
| Henkilöt | |
| Henkilöt |
Sisyfos, Korintin kuningas (muita henkilöitä?) |
Sisyfos (m.kreik. Σίσυφος) oli antiikin kreikkalainen satyyrinäytelmä, jonka kirjoittajana pidetään yleensä joko Euripidestä tai Kritiasta. Näytelmän teksti on suurimmaksi osaksi kadonnut; siitä on säilynyt ainoastaan yksi katkelma, joka tunnetaan nimellä Sisyfos-fragmentti. Säilynyt teksti on sisällöltään filosofinen ja ateistinen. Se on varhaisin säilynyt teksti, jossa uskonnon ja jumaluskon synnylle annetaan naturalistinen selitys.[1]
Sisyfos esitettiin Ateenan Dionysia-juhlilla vuonna 415 eaa. Näytelmän teksti katosi joskus myöhemmän antiikin tai keskiajan aikana. Näytelmän säilynyt osa on peräisin Sekstos Empeirikoksen teoksesta Matemaatikkoja vastaan (IX.54). Myös muut antiikin aikaiset kirjailijat, mm. Aetios, lainaavat ilmeisesti Sekstoksesta riippumatta osia samasta tekstikohdasta tai viittaavat siihen.[1][2]
Tutkijat ovat olleet erimielisiä siitä, kenen kirjoittama näytelmä on. Antiikin ajan lähteissä näytelmä on laitettu joko Kritiaan tai Euripideen nimiin. Sekstos laittoi näytelmän Kritiaan nimiin ja käytti sitä todisteena Kritiaan ateismista.[3] Myös Hermann Alexander Dielsin ja Walther Kranzin teoksessa Die Fragmente der Vorsokratiker se on laitettu Kritiaan nimiin ja luettu vanhemman sofistiikan edustajien teosten joukkoon.[4]
Viime aikoina tutkijat (mm. Dihle 1977, Kahn 1997) ovat kasvavassa määrin alkaneet kyseenalaistaa perinteistä näkemystä siitä, että näytelmä olisi Kritiaan kirjoittama, ja esittäneet Euripidesta sen kirjoittajaksi.[5][2] Euripidesta on arvioitu teoksen kirjoittajaksi muun muassa sillä perusteella, että tekstissä on yhtäläisyyksiä Euripideen näytelmään Kyklooppi. Lisäksi hänen tiedetään kirjoittaneen Sisyfos-nimisen näytelmän.
Näytelmästä on säilynyt ainoastaan 42-rivinen fragmentti eli tekstikatkelma. Se on kirjoitettu jambisella trimetrillä. Fragmentin sanat ovat näytelmän nimihenkilön Sisyfoksen lausumia:
»-- joku fiksu ja taidokas mies sai päähänsä keksiä että kuolevaisten pitää pelätä jumalia, jotta pahoilla olisi jotakin pelättävää silloinkin kun he tekisivät ja puhuisivat ja ajattelisivat jotakin salassa. Siitä syystä hän otti käyttöön jumaluuden -- joka näkee ja kuulee mielessään[6]»
Näytelmän säilynyt teksti on ateistinen siinä, että sen mukaan uskonto ei perustu todelliseen uskoon jumalien olemassaolosta, vaan on ihmisen kehittämä keino, jonka avulla ihmiset saadaan noudattamaan lakeja jumalallisen rangaistuksen pelossa. Alun perin lait säädettiin estämään ihmisiä tekemästä pahaa, mutta ne eivät estäneet ihmisiä tekemästä pahaa salaa. Siksi tarvittiin jumalia, jotka tietävät ja näkevät kaiken. Jumalat sijoitettiin mahdollisimman pelättävään paikkaan, ylös taivaalle.[1]
Ateistisen uskonnonfilosofian ohella tekstistä on löydetty myös muita filosofisia piirteitä; sen ajatukset on kytketty muun muassa yhteiskuntasopimusteorioihin sekä Platonin ajatukseen "jalosta valheesta".[1]