Sivettieläimet
Tässä artikkelissa tutkimme Sivettieläimet:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkityksellisyyteen perehdymme tämän ilmiön tärkeimpiin ja tuntemattomimpiin puoliin. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla yritämme valaista Sivettieläimet:tä ja sen vaikutuksia eri alueilla. Näillä linjoilla saamme selville, miten Sivettieläimet on kehittynyt ajan myötä, sekä sen vaikutukset yhteiskuntaamme. Tämä artikkeli on epäilemättä korvaamaton opas Sivettieläimet:n merkityksen ymmärtämiseen nykymaailmassa.
| Sivettieläimet | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: |
Sivettieläimet Viverridae Gray, 1821 |
| Alaheimot[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Sivettieläimet (Viverridae) on petoeläinten heimo, johon kuuluvat muun muassa sivettikissat, genetit ja linsangit. Kaikki lajit ovat pieniä tai keskikokoisia petoeläimiä, jotka elävät Etelä-Euroopassa, Afrikassa, Madagaskarilla ja Aasiassa. Useimmilla on pitkä ja notkea ruumis, pitkä kallo, lyhyet jalat ja pitkä häntä. Jokaisessa jalassa on yleensä viisi kynttä, jotka ovat osaksi sisäänvedettäviä. Monet lajit erittävät perärauhasistaan voimakastuoksuista eritettä, sivettiöljyä eli sivettiä,[2] jonka aktiivista ainesosaa civettonea käytetään hajuvesiteollisuudessa.
Sivettieläimet ovat sopeutuneet monenlaisiin elinympäristöihin, kuten avoimeen savanniin ja tiheään metsään, kun taas jotkut lajit ovat puoliksi vesieläimiä. Urokset ja naaraat ovat yleensä samannäköisiä, joskin urokset ovat hieman suurempia ja painavampia.
Sivettieläinlajeja ovat muun muassa:
- Afrikanlinsanki (Poiana richardsoni)
- Tiikerilinsanki (Prionodon linsang)
- Naamaripalmunäätä (Paguma larvata)
- Vesigenetti (Osbornictis piscivora)
- Afrikansivettikissa (Civettictis civetta)
- Malabarinisosivettikissa (Viverra civettina)
- Genetti (Genetta genetta)
- Karhukissa (Arctictis binturong)
- Saukkonäätä (Cynogale bennetti)
- Beletti (Hemigalus derbyanus)
Lähteet
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Viverridae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 128–130. (Englanninkielinen alkuperäisteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals) Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8