Tässä artikkelissa tutkimme Skopje:tä eri näkökulmista ymmärtääksemme sen vaikutusta yhteiskuntaan. Skopje on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla syntymästään nykypäivään. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä korostaen sen saavutuksia ja haasteita. Lisäksi tutkimme, kuinka Skopje on vaikuttanut ja muokannut henkilökohtaisia ja kollektiivisia kokemuksiamme. Tällä matkalla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Skopje:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
Skopje (Скопје) |
|
---|---|
![]() |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Skopje |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Alue | Suur-Skopje |
Perustettu | 300-luku eaa. |
Hallinto | |
– Pormestari | Koce Trajanovski |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 1 854 km² |
Korkeus | 240 m |
Väkiluku (2015) | 502 700[1] |
– Väestötiheys | 273,4 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero | 1000 |
Suuntanumero(t) | +389 02 |
Skopje (mak. Скопје, Skopje, alb. Shkupi, turk. Üsküp) on Pohjois-Makedonian pääkaupunki. Skopjen asukasluku on noin puoli miljoonaa ja se sijaitsee Vardar-joen yläjuoksulla. Se on Pohjois-Makedonian poliittinen ja taloudellinen keskus, jossa asuu yli neljännes maan väestöstä.
Kaupungin historia ulottuu roomalaisajoille asti. Vuosina 972–992 se oli ensimmäisen Bulgarian valtakunnan pääkaupunki.[2]
Ottomaanit hallitsivat kaupunkia vuodesta 1391 viidensadan vuoden ajan, ja se tunnettiin turkinkielisellä nimellä Üsküb tai Üsküp. Serbit kaappasivat sen itselleen ensimmäisesä Balkanin sodassa 1912.
Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki kehittyi nopeasti, mutta vuonna 1963 tuhoisa maanjäristys pysäytti kehityksen.[3]
Vuonna 1991 Jugoslavian hajotessa Skopjesta tuli itsenäisen valtion pääkaupunki. Nato piti siellä Kosovon operaatioidensa päämajaa 1998 ja 1999.[2]
Skopje sijaitsee Pohjois-Makedonian pohjoisosassa 240 metrin korkeudessa Vardar-joen yläjuoksulla. Vardar virtaa laaksossa, jonka muoto tekee kaupungin alttiiksi tulvavahingoille. Vuosina 1962 ja 1979 laaksossa oli massiiviset tulvat.[4][5]
Skopjessa vallitsee mannerilmasto: kesällä on yli 30 astetta lämmintä, talvella pakkasta. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin -3,4 astetta. Sateet jakautuvat varsin tasaisesti eri kuukausille, suurin keskimääräinen sademäärä ajoittuu toukokuulle.[6]
FK Vardar ja FK Rabotnički pelaavat maan pääsarjassa eli Makedonian 1. liigassa. Ne ovat Makedonian menestyneimpiä jalkapallojoukkueita.[8]
Makedonian oikeistohallitus aloitti keväällä 2011 Skopje 2014 -projektin, jonka tuloksena maan pääkaupunkiin Skopjeen pystytetään 200 miljoonalla eurolla patsaita ja kirkkoja. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa makedonialaista identiteettiä. Skopje 2014 -projekti pyrkii rakentamaan – kansan enemmistön vastustuksesta huolimatta – monietnisen maan identiteettiä yhden ryhmän nationalistisen näkemyksen mukaiseksi. Samalla se on väitetty jättävän vähemmistöt vaille huomiota.[9] Projekti on tuottanut keskustaan suuria suihkulähteitä ja marmoriseinäisiä museoita.[10]
Skopjen kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin 20 kilometriä kaupungista.
Skopjen julkista liikennettä hoidetaan busseilla.