Nykymaailmassa Somerniemen kirkko on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Tekniikan ja globalisaation myötä Somerniemen kirkko:stä on tullut keskeinen teema monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Olipa kyseessä työ, akateeminen, sosiaalinen tai henkilökohtainen, Somerniemen kirkko:llä on ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä ja kehityksessä. Kautta historian Somerniemen kirkko on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on osaltaan rikastanut ja laajentanut tietoa tästä näkökulmasta. Tässä artikkelissa tutkimme Somerniemen kirkko:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä tulevaisuuden näkymiä.
Somerniemen kirkko Sommarnäs kyrka |
|
---|---|
![]() Somerniemen kirkko |
|
Sijainti | Somerniemi, Somero |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Somerniemen kappeliseurakunta |
Rakentamisvuosi | 1813 |
Suunnittelija | Anton Wilhelm Arppe |
Materiaali | puu |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Somerniemen kirkko (ruots. Sommarnäs kyrka) on Somerniemen kappeliseurakunnan puukirkko Härjänlahden kylässä Somerolla, kauniilla paikalla Painiojärven rannalla.[1] Kirkko rakennettiin vuonna 1813 A. V. Arppen piirustuksien mukaan. Kirkkorakennus on torniton, suorakaiteinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta ulkonevat pienet sakarat. Pohjoiseen antavalla julkisivulla on sakaristo ja eteläisellä eteinen. Sisäkatto on holvattu laudasta. Kirkon yhteyteen kuuluu vuonna 1748 rakennettu puinen kellotapuli. Siinä on kaksi kelloa, jotka on valettu 1746 ja 1889.
Kirkon 12-äänikertaiset urut rakensi Matti Erola vuonna 1980. Tuntemattoman tekijän alttaritaulu kuvaa Kristusta Getsemanessa ja Pyhää ehtoollista. Lisäksi saarnastuolissa on Urho Lehtisen maalauksia vuodelta 1935. Aiemmin alttaritauluna ollut Urho Lehtisen ”Ristiinnaulittu” (1960) on siirretty sakaristoon.[2][3]
Kirkon sankarihautojen muistomerkki on arkkitehti Matti Visannin teos ja se on paljastettu 5. kesäkuuta 1949. Sen vieressä on Somerniemen karjalaisten pystyttämä muistomerkki rajan taakse haudatuille. Se paljastettiin v. 1954.