Sonkajärven kirkonkylä

Nykyään Sonkajärven kirkonkylä on aihe, joka on huomion ja keskustelun keskipisteenä eri alueilla. Sen vaikutukset ja vaikutukset ovat erittäin tärkeitä, minkä vuoksi on välttämätöntä analysoida sitä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme Sonkajärven kirkonkylä:een liittyviä eri näkökohtia, tarkastelemme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja, joita voidaan harkita. Tämä aihe on yleistä kiinnostavaa, eikä sen merkitystä voi sivuuttaa, joten on tärkeää ymmärtää se kattavasti tietoon perustuvien päätösten tekemiseksi ja rakentavan vuoropuhelun edistämiseksi.

Sonkajärven kirkonkylä

Sonkajärven kirkonkylä

Koordinaatit: 63.66957°N, 27.52239°E

Valtio Suomi
Maakunta Pohjois-Savo
Kunta Sonkajärvi
Hallinto
 – Asutustyyppi kirkonkylä, taajama
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 3,02 km2 km²
Väkiluku (2019) 1 300
 – Väestötiheys 430,5 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2019 mukaiset.[1]











Sonkajärven kirkonkylä on Sonkajärven kunnan keskustaajama ja kirkonkylä, joka sijaitsee Pohjois-Savon pohjoisosassa, Sonkajärven Sonkalahden eteläpään äärellä.[2][3][4][5][6] Sonkajärven kirkonkylästä on Ylä-Savon keskuksena toimivaan Iisalmeen maanteitse noin 24 kilometriä.

Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Sonkajärven kirkonkylän pinta-ala oli 3,02 neliökilometriä ja asukasluku oli 1 300.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnan tai kunnanosien rajauksesta.

Sonkajärven kirkko (1919).
Sonkajärven koulukeskusta.

Sonkajärvi mainitaan kirjallisissa lähteissä muun muassa seuraavasti Songa Jerfwen maa ja Songa Jerfwen saalo (1561) sekä Sånga Järfwij Byj (1620-luku). Kylä ja sittemmin kunta on nimetty järven mukaan. Nimen tarkempi alkuperä on hämärä.[4] Sonkajärven seurakunta perustettiin 1921 (toisen lähteen mukaan jo 1897); sen pohjana oli Iisalmen emäseurakuntaan vuonna 1854 perustettu Rutakon rukoushuonekunta.[4][5] Nykyinen graniittinen Sonkajärven kirkko valmistui vuonna 1910.[5] Kunta sai alkunsa vuonna 1922 (toisen lähteen mukaan 1899).[4][5]

Lähteet

  1. ↑ a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2019 (valitaan väkiluku 31.12. (2019) ja taajamaksi Sonkajärven kk.) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 31.7.2021.
  2. ↑ Sonkajärvi (myös MML:n Nimistön tietokortti: Sonkajärvi) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 31.7.2021.
  3. ↑ Sonkajärvi Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 31.7.2021.
  4. ↑ a b c d (AA): Sonkajärvi (s. 421) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 31.7.2021.
  5. ↑ a b c d Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08662-6, viitattu 31. heinäkuuta 2021), Sonkajärvi , s. 108-111 (Osa 6: Pohjois-Savo)View and modify data on Wikidata
  6. ↑ Sonkajärvi (04.583.1.001) Järviwiki. Viitattu 31.7.2021.
Pohjois-Savon maakunnan kuntien hallinnolliset keskukset
Iisalmen keskustaajama • Joroisten kirkonkylä • Kaavin kirkonkylä • Keiteleen kirkonkylä • Kiuruveden keskustaajama • Kuopion keskustaajama • Lapinlahden kirkonkylä • Leppävirran kirkonkylä • Pielaveden kirkonkylä • Rautalammin kirkonkylä • Rautavaaran kirkonkylä • Siilinjärven kirkonkylä • Sonkajärven kirkonkylä • Suonenjoen keskustaajama • Tervon kirkonkylä • Tuusniemen kirkonkylä • Varkauden keskustaajama • Vesannon kirkonkylä • Vieremän kirkonkylä
Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista