Soppikaktukset
Tällä hetkellä Soppikaktukset on saavuttanut suuren merkityksen eri alueilla, ja sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Syntymisensä jälkeen Soppikaktukset on herättänyt lukuisia keskusteluja ja pohdiskeluja, ja siitä on tullut tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostava aihe. Sen vaikutus vaihtelee kulttuurisista ja taloudellisista poliittisiin ja ympäristönäkökohtiin, mikä osoittaa sen merkityksen nykyään. Tässä artikkelissa analysoimme Soppikaktukset:n vaikutusta ja sen roolia erilaisten skenaarioiden muovaamisessa, jotta voimme ymmärtää paremmin sen merkitystä nykyään.
| Soppikaktukset | |
|---|---|
 Soppikaktuksen (Uebelmannia pectinifera) alalaji subsp. horrida. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
| Alaheimo: | Cactoideae |
| Tribus: | Cereeae |
| Suku: |
Soppikaktukset Uebelmannia Buining (1967) |
| Katso myös | |
Soppikaktukset (Uebelmannia) on kaktuskasvisuku. Tieteellinen nimi kunnioittaa sveitsiläistä Werner Uebelmannia, joka rahoitti ja edisti eteläamerikkalaisten kaktuslajien viljelyä Euroopassa.[1]
Tuntomerkit
Soppikaktukset ovat yksivartisia eivätkä juuri koskaan haarautuneita. Varsi on enimmäkseen pieni, pallomainen tai lieriömäinen, enintään 75 cm:n korkuinen. Varren päällysketto (epidermi) on sileä, nystyinen, jyväsekäs tai siinä on vahakilpiä. Varressa on paljon uurteita, ja niiden reunat ovat tavallisesti teräviä harjuja, jotka ovat toisinaan jakautuneet kyhmyiksi. Areoleissa eli kääpiöversoissa on tavallisesti hyvin kehittyneet piikit. Niitä on kahdesta seitsemään kappaletta, ja ne ovat suoria tai hieman käyristyneitä, pystyjä, sivulle siirottavia tai kampamaisesti järjestyneitä. Kukat sijaitsevat kasvin kärjen tuntumassa ja ovat avoinna päiväsaikaan. Ne ovat pieniä ja lyhyen suppilomaisia, väriltään keltaisia. Kukkapohjuksessa on tiheää villakarvaa ja muutamia sukasia sisältäviä tupsuja. Hedelmä on pallomainen tai lieriömäinen, keltainen tai punainen ja marjamainen. Sen kärjessä on villamaista karvoitusta ja sukasia. Hedelmä on kypsyttyään ohutseinäinen ja kuiva, eikä siinä ole kukkalehtien jäänteitä. Siemenet ovat lakkimaisia, kiiltävän mustia tai punertavan ruskeita, ryppyisiä, nystyisiä tai sileitä.[1]
Levinneisyys
Soppikaktukset ovat kotoisin Brasiliasta Minas Geraisin osavaltiosta.[1]
Lajit
Soppikaktuksia on kolme lajia.[2]
- Uebelmannia buiningii
- Uebelmannia gummifera
- Uebelmannia pectinifera – soppikaktus
Kaikki lajit ovat harvinaisia luonnossa niihin kohdistuneen keräilyinnon vuoksi.[1]
Lähteet
- Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9.
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Uebelmannia