Nykymaailmassa Sorsastus:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Puhummepa sitten Sorsastus:stä henkilökohtaisella, ammatillisella, tieteellisellä tai kulttuurisella tasolla, sen vaikutus ja läsnäolo ovat kiistattomia. Sorsastus:n tärkeydestä on keskusteltu ja analysoitu eri sektoreilla, ja sen vaikutus ulottuu ajassa ja tilassa. Tässä artikkelissa tutkimme Sorsastus:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen evoluutioon ja sen vaikutukseen tämän päivän yhteiskuntaan. Samoin tarkastelemme eri näkökulmia ja näkökulmia Sorsastus:stä, tavoitteena syventää sen merkitystä ja merkitystä nykymaailmassa.
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Vesilintujen metsästys eli sorsastus on yksi metsästyksen muoto.
Suomessa sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta klo 12[1] ja päättyy joulukuun lopussa. Suomessa sorsastukseen osallistuu noin 100–200 tuhatta metsästäjää.[2][3] Vuoden 2012 sorsastuskauden aikana Suomessa ammuttiin kaikki metsästysalueet huomioiden kaikkiaan 457 500 vesilintua.[4]
Sekä BirdLife Suomi että Suomen Metsästäjäliitto katsovat, että sorsastuksessa on käytettävä harkintaa, jotteivät taantuvat lajit kärsi eikä vahingossa tule ammutuksi rauhoitettuja lajeja, joista Suomessa on ilmeisesti yleisin saalis harmaasorsa.[5]
Vesilintuja voi houkutella pillin tai kuvien avulla. Lisäksi on suositeltavaa käyttää noutavaa koiraa, esimerkiksi labradorinnoutajaa, jotta saalis varmasti löytyisi.[6]