BirdLife Suomi

Tässä artikkelissa tutkimme BirdLife Suomi:n kiehtovaa maailmaa ja sitä, kuinka se on vaikuttanut elämäämme käsittämättömällä tavalla. BirdLife Suomi on ollut tutkimuksen, kiistan ja ihailun kohteena läpi historian, ja sen vaikutus ulottuu käytännössä kaikille yhteiskuntamme osa-alueille. Alkuperäistään nykyaikaiseen evoluutioonsa BirdLife Suomi on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskuntaan, haastaen käsityksemme ja herättäen syviä pohdiskeluja siitä, keitä olemme ja minne olemme matkalla. Liity kanssamme tälle matkalle selvittääksesi BirdLife Suomi:n merkitys elämässämme ja ympäröivässä maailmassa.

BirdLife Suomi ry
Perustettu 20. tammikuuta 1973[1]
Toimiala lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö[2]
Kotipaikka Helsinki[2]
Jäsenmäärä 17 900 [2]
Puheenjohtaja Mika Asikainen[2]
Jäsenlehti BirdLife-lehti[2]
Aiheesta muualla
Sivusto

BirdLife Suomi (vuoteen 1995 saakka Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto eli LYL) on vuonna 1973 perustettu kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö. Jäsenyhdistyksiä on 30 ja niissä oli jäseniä vuonna 2024 17 900. Lisäksi BirdLifellä on 13 000 vuositukijaa. Järjestön tavoitteena on linnustonsuojelun ja lintuharrastuksen kautta edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja kestävää kehitystä. BirdLife Suomi on täysivaltaisena jäsenenä osa maailmanlaajuista BirdLife Internationalia.[2]

Historia

BirdLife Suomen edeltäjä Lintutieteellisten yhdistysten liitto (LYL) perustettiin 20. tammikuuta 1973. Silloin sen perusti kuusi jäsenyhdistystä ja 1 500 jäsentä. Vuonna 1992 LYL liittyi kansainväliseen BirdLife Internationaliin ja 29. huhtikuuta 1995 se muutti nimensä muotoon BirdLife Suomi.[1]

Julkaisut ja hankkeet

BirdLife Suomi julkaisee aikakauslehteä Linnut[3] (vuoteen 1992 asti Lintumies), jäsenlehteään BirdLife-lehti[4] ja tieteellistä sarjajulkaisua Ornis Fennicaa.[5] Se ylläpitää Tiira-nimistä lintutietopalvelua, jossa voi selata suomalaisia lintuhavaintoja ja pitää omaa havaintopäiväkirjaa.[6]

BirdLife Suomi järjestää valtakunnallisia lintutapahtumia, joihin voi osallistua, vaikkei olisi lintuharrastaja. Tammikuun Pihabongauksessa ja kesäkuun Pönttöbongauksessa tarkkaillaan lintuja omalla pihalla tai mökillä. Toukokuussa järjestettävässä Tornien taistossa kilpaillaan leikkimielisesti, mistä lintutornista nähdään eniten lintulajeja kahdeksan tunnin aikana, ja samalla kerrotaan yleisölle lintuharrastuksesta. Touko–kesäkuun vaihteessa vietettävä Lasten lintuviikko haastaa aikuiset viemään lapset luontoretkelle.

BirdLife Suomi on ollut mukana vuodesta 1995[1] alkaen BirdLife Internationalin maailmanlaajuisessa hankkeessa kansainvälisesti tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi (Important Bird Areas – IBA).[7] Järjestö aloitti samana vuonna Suomen ympäristökeskuksen ja jäsenyhdistystensä kanssa yhteistyössä hankkeen Suomen kansallisesti tärkeistä lintualueista (Finnish Important Bird Areas – FINIBA).[8]. Vuonna 2011 aloitettiin vastaava hanke maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden (MAALI) tunnistamiseksi.

Jäsenyhdistykset

Talous

Yhdistyksen toiminnasta noin 40 prosenttia katetaan jäsen- ja vuositukimaksuilla ja 10 prosenttia valtionavustuksilla. Lopun muodostavat julkaisutuotot, lahjoitukset ja muut tuotot. [9]

Valtionavustukset Vuosi Summa
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2018 40 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2017 40 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2016 40 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2015 64 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2014 64 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2013 64 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2012 64 000 €

Vuoden nuori lintuharrastaja

BirdLife Suomi valitsee vuosittain vuoden nuoren lintuharrastajan, jonka tulee olla alle 18-vuotias:

  • 2022 Juho Tirkkonen, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa
  • 2021 Nico Niemenmaa, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa [11]
  • 2020 Akseli Myllyneva, Lapin lintutieteellisen yhdistys [12]
  • 2019 Eetu Paljakka, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa [13]
  • 2018 Hannes Halminen, Rauman Seudun Lintuharrastajat [14]
  • 2017 Teemu Sirkkala, Porvoon Seudun Lintuyhdistys ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa[15]
  • 2016 Sebastian Andrejeff, Turun Lintutieteellinen Yhdistys[15]
  • 2015 Niklas Paulaniemi, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys[15]
  • 2014 Ossi Tahvonen, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa[15]
  • 2013 Nea Pitkäkangas, Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys[15]
  • 2012 Tuomas Meriläinen, Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys[16]
  • 2011 Kim Kuntze, Turun Lintutieteellinen Yhdistys.[17]
  • 2010 Ariel Ahlblad, Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys[16]
  • 2009 Lauri Tamminen, Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys[16]
  • 2008 Karoliina Hämäläinen, Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys, rengastus, valkoselkätikan tutkimus ja suojelu.
  • 2007 Johannes Hänninen, Etelä-Savon lintuharrastajat Oriolus ry, pesimälintujen levinneisyyttä selvittävään Lintuatlakseen havaintojen toimittaminen.[18]
  • 2006 Markus Lampinen, Turun Lintutieteellinen Yhdistys[16]
  • 2005 Mikael Rytkönen, Pohjois-Savon lintutieteellinen yhdistys Kuikka[16]
  • 2004 Niklas Haxberg, Turun Lintutieteellinen Yhdistys[16]
  • 2003 Juho Könönen, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys[16]
  • 2002 Jukka Kivilompolo, Lapin Lintutieteellinen Yhdistys[16]
  • 2001 ei valittu[16]
  • 2000 Lauri Mustalahti, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys.[16]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Valittuja hetkiä BirdLife Suomen historiasta BirdLife Suomi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 1.10.2009.
  2. ↑ a b c d e f BirdLife Suomi - Esittely BirdLife Suomi. Arkistoitu 25.6.2009. Viitattu 1.10.2009.
  3. ↑ BirdLife Suomi - Linnut-lehti (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ BirdLife Suomi - Tiira-lehti
  5. ↑ BirdLife Suomi - Ornis Fennica (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ http://www.tiira.fi/
  7. ↑ BirdLife Suomi - Suomen kansainvälisesti tärkeät lintualueet -IBA (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ BirdLife Suomi - Suomen tärkeät lintualueet - FINIBA (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ BirdLife Suomi | Järjestö birdlife.fi. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d e f g Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 23.5.2018.
  11. ↑ Kirkkonummi tunnetaan lintuharrastajistaan – Nico sai tällä kertaa valtakunnallisen tunnustuksen Viisykkönen. Viitattu 8.3.2022.
  12. ↑ BirdLife Suomi | Akseli Myllyneva on vuoden nuori lintuharrastaja birdlife.fi. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
  13. ↑ BirdLife Suomi | Eetu Paljakka on vuoden nuori lintuharrastaja birdlife.fi. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
  14. ↑ BirdLife Suomi | Raumalainen Hannes Halminen on vuoden nuori lintuharrastaja birdlife.fi. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
  15. ↑ a b c d e BirdLife Suomi | Muut huomionosoitukset birdlife.fi. Viitattu 21.3.2021. (englanniksi)
  16. ↑ a b c d e f g h i j Birdlife.fi (Arkistoitu – Internet Archive) Muut huomionosoitukset
  17. ↑ Yle Uutiset: Nuori lintuharrastaja on todellinen megarari 23.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 17.6.2012.
  18. ↑ http://www.deski.fi/page.php?page_id=10&tiedote_id=5633 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla