Sosiaaliturvan uudistus

Sosiaaliturvan uudistus on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Siitä lähtien se on ollut keskustelun, keskustelun ja tutkimisen kohteena asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön yrittäessä ymmärtää sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Tämä artikkeli sukeltaa Sosiaaliturvan uudistus:een ja tarkastelee sen alkuperää, kehitystä ja nykyistä merkitystä. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä ilmiötä tarjoamalla täydellisen ja päivitetyn näkemyksen sen merkityksestä ja vaikutuksesta eri alueilla. Lähestymällä Sosiaaliturvan uudistus:tä eri näkökulmista, tavoitteena on tarjota panoraamanäkymä, jonka avulla lukija voi syventyä aiheeseen laajasti ja syvästi.

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Sosiaaliturvan uudistus, sosiaaliturvauudistus (sotu-uudistus) tai sosiaaliturvan kokonaisuudistus on kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen aloittaneen hallituksen suuri uudistus sosiaaliturvaan. Mediassa uudistusta on kuvailtu jättimäiseksi.[1] Sosiaaliturvan uudistusta ajaa työn luonteen muuttuminen.[2] Uudistuksessa pyritään yhteensovittamaan sosiaaliturvan kanssa paremmin osa-aikatyö ja tilapäinen työ.[3] Aikaisemmin sosiaalipolitiikan keskiössä ovat olleet työttömät, syrjäytyneet ja köyhät, mutta nyt yhä enemmän keskiluokka.[2]

Sosiaaliturvan uudistuksen kaksi jyrkkää jakolinjaa ovat vastikkeellisuus ja vastikkeettomuus.[4] Toinen kysymys on se, onko yksikkö yksilö vai kotitalous.[5] Sosiaaliturvan uudistus on Suomessa mahdollista toteuttaa tammikuussa 2019 avattua reaaliaikaista tulorekisteriä käyttäen ja uusi hallitus voi päättää tulorekisterin jatkokehittämisestä[6].

Vastikkeeton järjestelmä on yksinkertaisempi kuin vastikkeellinen, koska vastikkeettomasta puuttuu seuranta.[5]

Historia

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistellut Sata-komitea työskenteli 2007–2009.[7] Selvityksen valmistuttua sosiaaliturvan uudistus jäi tekemättä.[5]

Pääministeri Juha Sipilä käynnisti sosiaaliturvan uudistuksen vuonna 2017.[8] Sosiaaliturvan uudistamista ennakoi aktiivimalli, jota SAK vastusti ja ehdotti korvaavaksi ratkaisuksi mallia kannustavasta työllistymisturvasta.[9]

Toukokuussa 2019 Kelan asiantuntijat ehdottivat, että sosiaalialan työntekijä voisi hakea etuudet kansalaiselle tämän puolesta[10].

Marinin hallitus perusti helmikuussa 2020 parlamentaarisen komitean valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Sen toimikausi on kaksi vaalikautta vuoteen 2027 saakka. Komiteaa johtaa sosiaalipolitiikan tutkimusprofessori Pasi Moisio. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen mukaan uudistuksen tavoitteena on ”selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa”.[11]

Uudistukseen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia

Toimi-hanke

Pääministeri Sipilä perusti työryhmän nimeltä Toimi-hanke, joka esitti kolmea sosiaaliturvan uudistuksen mallia.[8] Professori Juho Saaren mukaan Suomeen tulee todennäköisesti yleistuki eikä perustulo, koska suurimmat puolueet kannattavat nykyhetkellä syyperustaista mallia. Saari toimi sosiaaliturvan uudistamista selvittävän Toimi-hankkeen selvitysmiehenä.[12]

Osana Toimi-hanketta tehtiin Kelan asiantuntijoille kysely byrokratialoukuista.[13]

Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille

Sinisten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila käynnisti vuonna 2018 selvityksen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.[14] Alkuvuodesta 2018 sinisten puheenjohtaja Sampo Terho kannatti että ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksettaisiin kaikille, sillä Suomessa työttömät on jaettu kahteen kastiin.[15] Kokoomuksen Juhana Vartiaisen mukaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa pystyttäisiin maksamaan kaikille työttömille, jos sen kesto lyhenisi 300 päivään nykyisestä 400 päivästä.[16]

Selvityksessä löydettiin kolme keinoa ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamiseksi kaikkia koskevaksi.[17]

Suomen perustulokokeilu

Pääartikkeli: Perustulokeskustelu Suomessa

Suomen perustulokokeiluissa 2 000 henkilöä sai vastikkeettoman 560 euron kuukausisumman työttömyyskorvauksen sijaan ajanjaksolla 1.1.2017–31.12.2018. Ensimmäisten kokeiluvuoden aikana perustulo ei lisännyt osallistujien työllisyyttä verrattuna verrokkiryhmään. Verrokkeihin verrattuna he tunsivat kuitenkin terveytensä paremmaksi ja olivat vähemmän stressaantuneita.[18][19] Perustulokokeilun tuloksia tutkitaan vuonna 2019 ja tulokset julkaistaan vuodenvaihteessa 2019–2020.[20]

Perustulo

Pääartikkeli: Perustulo

Puolueista vihreät ajaa ensisijaisesti perustuloa.[21] Helmikuussa 2019 vihreät kannatti 600 euron suuruista verotonta perustuloa työikäisille[22]. Myös keskusta on ollut perustulon kannalla, mutta Juha Sipilä vastusti puoluekokouksen linjausta perustulosta[23][24].

Kokoomus ja SDP vastustavat perustuloa.[25]

Yleistuki

Pääartikkeli: Yleistuki

Helmikuussa 2018 OECD suositti Suomelle Ison-Britannian yleistuen mallia. Kokoomus, siniset ja kristillisdemokraatit ehdottivat sellaisen kokeilemista.[26] Myös suuri osa oppositiosta oli samoilla linjoilla . Britannian yleistuki on kotitalouskohtainen. Siihen vaikuttavat asumismenot ja lasten määrä sekä tulot, lähes reaaliajassa. Tämän tarkoituksena on poistaa byrokratialoukku: ihmisen ei tarvitse pelätä tukien katkeavan siksi, että hän ottaa jonkin työurakan vastaan.[26] Myös sosiaalidemokraattien ehdottama "yleisturva" on yleistuen kaltainen.lähde?

Sen sijaan perustuloa on arvosteltu passivoivaksi köyhyysloukuksi, joka myös olisi liian kallis. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki arvioi perustulon laskevan työllisyysastetta. Yleisturvassa näitä ongelmia pidetään lievempinä mutta se silti ratkaisisi samoja ongelmia kuin perustulo.[26] Mallien suurin ero on ehkä juuri velvoite hakea töitä, mikä on arvioitu nostavan työllisyyttä ja tulevan siten halvemmaksi mutta toisaalta vaativan enemmän byrokratiaa ja valvontaa. lähde?

Jos malli otettaisiin käyttöön Suomessa, voitaisiin osa Britanniassa koetuista ongelmista välttää. Esimerkiksi sähköinen tunnistautuminen on Suomessa yleisempää, jonka lisäksi reaaliaikainen tulorekisteri on Suomessa valmistumassa erikseen. [27]

Vuonna 2024 Orpon hallituksen kerrottiin valmistelevan yleistukea. Hallitusohjelmassa vuonna 2023 oli vain kerrottu, että hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, mutta ei tuen tyyppiä.[28]

Negatiivinen tulovero

Pääartikkeli: Negatiivinen tulovero

Vihreä puolue ajaa kompromissina negatiivista tuloveroa.[21]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Karvala, Kreeta: Suomeen tulossa jättimäinen sosiaaliturvan uudistus - näin poliitikot ottaisivat yleistuen käyttöön Iltalehti.fi. Viitattu 9.2.2020.
  2. ↑ a b Nortio, Jukka: Työ muuttuu, miten muuttuu sosiaaliturva? Sosiaalivakuutus. 25.2.2015. Viitattu 9.2.2020.
  3. ↑ Hämäläinen, Jukka: Sosiaaliturvan uudistus on edessä vaalien jälkeen – Veronmaksajat: "Ratkaisu ei ole vastikkeeton perustulo" Helsingin Uutiset. 25.2.2019. Viitattu 9.2.2020.
  4. ↑ Ari Hakakuhta, Tulikukka de Fresnes, Eemil Friman & Lasse Isokangas: Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo Yle Uutiset. 22.11.2018. Viitattu 9.2.2020.
  5. ↑ a b c https://sosiaalivakuutus.fi/toimi-hanke-rakentaa-2030-luvun-sosiaaliturvaa/
  6. ↑ Tulorekisterin laajennus tukisi sosiaaliturvan uudistamista vm.fi.
  7. ↑ https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/73327/URN%3ANBN%3Afi-fe201504226092.pdf?sequence=1 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ a b https://yle.fi/uutiset/3-10659593
  9. ↑ SAK:n kannustava työllistymisturva täydentää myös keikkatyöntekijöiden toimeentuloa – palvelut turvan toinen puoli sak.fi.
  10. ↑ https://www.ilkka.fi/tilaajalle/kotimaa/tilaajalle-7.3187110?aId=1.2969742
  11. ↑ Sosiaaliturvan kokonaisuudistus käynnistyy - komitean puheenjohtajaksi Pasi Moisio 7.2.2020. STM. Viitattu 9.2.2020.
  12. ↑ Lehti: Professori Juho Saari ei usko perustuloon – Suomeen tulossa yleistuki: ”Va­pau­tuu tilaa järkevämpään kuin Kelan kans­sa suh­mu­roin­tiin” uusisuomi.fi.
  13. ↑ https://vnk.fi/documents/10616/6520186/Byrokratian+purku+-keskustelutilaisuus+7.11.2018+-+Helle+-+Kelan+kyselyn+tuloksia
  14. ↑ https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243225-ansiosidonnainen-tyottomyysturva-kaikille-ministeri-pirkko-mattila-kaynnisti
  15. ↑ https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242495-ansiosidonnainen-tyottomyysturva-kaikille-suomessa-tyottomat-jaettu-kahteen-kastiin
  16. ↑ https://sosiaalivakuutus.fi/kuka-maksaa-sosiaaliturvan-tulevaisuudessa/
  17. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10530499
  18. ↑ Nagesh, Ashitha: Finland basic income 'did not help jobless' bbc.com. 8 February 2019.
  19. ↑ Perustulokokeilun karu saldo: Ei lisännyt työllisyyttä yhtään - ”Yllättävän tyrmäävä tulos” iltalehti.fi.
  20. ↑ Perustulokokeilu jatkuu vielä vuoden – vaikutuksia aletaan tutkia 2019 - Ajankohtaista kela.fi. Arkistoitu 12.2.2019. Viitattu 11.2.2019.
  21. ↑ a b https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005916016.html
  22. ↑ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005993013.html
  23. ↑ ”Ei tietenkään jos on töissä!” – Juha Sipilä riehaantui perustulosta, ja nyt keskustan malli on julki uusisuomi.fi.
  24. ↑ Ulostulo Sipilän perustulomallista: ”Keskustan puoluekokouksen yli on kävelty” uusisuomi.fi.
  25. ↑ Muhonen, Teemu: Hyvästit perustulolle – näin kokoomus ja Sdp mylläisivät sosiaalituet is.fi. 14 April 2018.
  26. ↑ a b c Britit keksivät sosiaaliturvamallin, jonka moni puolue haluaisi nyt tuoda Suomeenkin – Näin kehuttu yleistuki toimii Helsingin Sanomat. 27.3.2018.
  27. ↑ Kaikki sosiaalituet yhdeltä luukulta, ja työn vastaanottaminen aina kannattavaksi – Pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön Britannian malli? Helsingin Sanomat. 30.9.2018. Viitattu 31.10.2018.
  28. ↑ https://www.iltalehti.fi/talous/a/438c806e-30c7-4744-8eb8-943a7ae2991b

Aiheesta muualla