Nykymaailmassa Sotilasjuntta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Sotilasjuntta on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa, joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Sotilasjuntta on osoittanut kykynsä synnyttää keskustelua ja pohdintaa eri yhteyksissä ja tieteenaloilla, ja siitä on tullut keskeinen kohta nykyajan elämän eri näkökohtien ymmärtämisessä ja analysoinnissa. Tässä artikkelissa tutkimme Sotilasjuntta:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykyään ymmärtääksemme sen tärkeyttä ja vaikutuksia yhteiskuntaamme.
Sotilasjuntta (esp ja port. junta, suom.johtoryhmä tai johtokunta) on hallitusvaltaa käsissään pitävä sotilaiden ryhmä.[1] Sotilasjunttia on sotilasdiktatuureissa.
Syyria – Kansallinen vallankumouksellisen komennon neuvosto (1963–1966)[18]
Thaimaa – kansallinen rauhanturvaneuvosto (1991–1992), kansallinen turvallisuusneuvosto (2006–2008), kansallinen rauhan- ja järjestysneuvosto (2014–2019)[19]
Mali – kansallisen vapautuksen sotilaskomitea (1968–1979), kansallinen kansanpelastuskomitea (2020–2021)[30]
Mauritania – Kansallisen pelastuksen sotilaskomitea (1978–1979), kansallisen pelastuksen sotilaskomitea (1979–1992), Oikeuden ja demokratian sotilasneuvosto ( 2005–2007), Korkea valtioneuvosto (2008–2009)[31]
Niger – Demokratian palauttamisen korkein neuvosto (2010–2011)[32]
Nigeria – sotilaajuntta (1966–1979 ja 1983–1999)[33]