Stenocereus
Stenocereus:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Muinaisista ajoista lähtien Stenocereus on ollut eri alojen asiantuntijoiden huomion ja tutkimuksen kohteena. Olipa se inspiraation lähteenä, keskustelunaiheena tai historiallisten tapahtumien päähenkilönä, Stenocereus on jättänyt lähtemättömän jäljen kulttuuriin ja kollektiiviseen tietoisuuteen. Tässä artikkelissa tutkimme Stenocereus:n vaikutuksia eri alueilla ja analysoimme sen merkitystä nykyään. Vaikutuksestaan taiteeseen ja kirjallisuuteen, rooliinsa politiikassa ja tieteessä, Stenocereus on edelleen kiehtova ja kiistanalainen kohde, joka herättää kiinnostusta ja pohdintaa nyky-yhteiskunnassa.
| Stenocereus | |
|---|---|
 Stenocereus thurberi |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | versokasvit, Embryophyta |
| Alakaari: | putkilokasvit, Tracheophyta |
| Luokka: | siemenkasvit, Spermatophyta |
| Alaluokka: | koppisiemeniset, Angiospermae |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | kaktuskasvit, Cactaceae |
| Alaheimo: | Cactoideae |
| Tribus: | Pachycereeae |
| Suku: | Stenocereus (A. Berger) Riccobono 1909 |
Stenocereus on kaktuskasvisuku. Tieteellisen nimen taustalla on kreikankielinen kapeaa tarkoittava adjektiivi, millä viitataan po. kaktusten suhteellisen kapeisiin uraväleihin. Kasvit kukkivat yöllä ja seuraavan päivän ainakin keskipäivään asti.[1]
Tuntomerkit
Stenocereus-kaktukset ovat kookkaita puumaisia tai pensastavia, toisinaan maassa suikertavia, ja muodostavat tiheikköjä. Varret ovat tukevia, liereitä ja vihreitä. Niissä on paljon pitkittäisuurteita, joiden reunoilla voi olla kyhmyjä. Areolit ovat villakarvaisia ja niissä olevat piikit tavallisesti kovia. Kukat ovat suppilomaisia tai kellomaisia, ja kehälehdet ovat lyhyet. Pohjuksessa on areoleita, jotka tavallisesti ovat piikkisiä. Hedelmä on pallomainen tai munamainen, enemmän tai vähemmän mehevä; sen piikit ja kehälehden jäänteet karisevat hedelmän kypsyessä. Siemenet ovat kookkaita, kiiltävän mustia ja tavallisesti sileitä.[1]
Levinneisyys
Suku kasvaa kuivilla alueilla Yhdysvaltojen lounaisosassa, Meksikossa, Keski-Amerikassa, Karibian alueella, Venezuelassa ja Kolumbiassa.[1]
Lajit
Stenocereus-lajeja tunnetaan 23.[1]
- Stenocereus alamosensis
- Stenocereus aragonii
- Stenocereus beneckei
- Stenocereus chacalapensis
- Stenocereus chrysocarpus
- Stenocereus eichlamii
- Stenocereus eruca
- Stenocereus fimbriatus
- Stenocereus fricii
- Stenocereus griseus
- Stenocereus gummosus
- Stenocereus kerberi
- Stenocereus laevigatus
- Stenocereus martinezii
- Stenocereus montanus
- Stenocereus pruinosus
- Stenocereus queretaroensis
- Stenocereus quevedonis
- Stenocerus standleyi
- Stenocereus stellatus
- Stenocereus thurberi
- Stenocereus treleasei
- Stenocereus yunckeri
Lähteet
Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9