Sune

Tässä artikkelissa tutkimme Sune:tä yksityiskohtaisesti, aihetta, joka on kiinnittänyt monien asiantuntijoiden huomion viime vuosina. Sune on monimutkainen ja kiehtova aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta sekä akateemisessa yhteisössä että suuressa yleisössä. Seuraavilla sivuilla analysoimme Sune:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Sukellamme Sune:een liittyviin keskusteluihin, tutkimukseen ja teorioihin tavoitteenaan tarjota kattava ja ajantasainen näkemys tästä jatkuvasti kehittyvästä aiheesta.

Sune
Nimipäivä  
– suomenkielinen
– ruotsinkielinen 28. maaliskuuta
– ortodoksinen
Muunnelmia Sone
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä skandinaavinen, poika

Sune on skandinaavinen miehen etunimi, joka on aikoinaan esiintynyt myös muodossa Sone.[1]Se on johdannainen vanharuotsinkielisestä poikaa tarkoittavasta sanasta sun.[2]

Nimi on jo keski­ajalla ollut käytössä myös Suomessa, varsinkin Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Siihen perustuvat myös eräät paikan­nimet kuten Suni tai Sunila.[1] Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Sune-nimisiä miehiä on Suomessa ollut 1800-luvun lopulta vuoden 2019 loppuun mennessä 702.[3]

Sunen nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 28. maaliskuuta.

Tunnettuja Sune-nimisiä

Lähteet

  1. a b Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri, s. 94. Otava, 1969.
  2. Sune www.isof.se. Viitattu 4.11.2023. (ruotsiksi)
  3. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 28.3.2022.