Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Sune K. Bergström:n kiehtovaan maailmaan. Selvitämme sen alkuperää, sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri alueilla. Opimme sen historiasta, sen erityispiirteistä ja mahdollisista tulevaisuuden ennusteista. Sune K. Bergström on erittäin kiinnostava aihe ja antaa meille mahdollisuuden syventää sen luontoa ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta ympäristöömme. Liity kanssamme tälle Sune K. Bergström:n löytämisen ja oppimisen matkalle.
Sune K. Bergström | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. tammikuuta 1916 Tukholma |
Kuollut | 15. elokuuta 2004 (88 vuotta) Tukholma |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | Biokemia |
Palkinnot |
![]() |
|
Karl Sune Detlof Bergström (10. tammikuuta 1916 Tukholma – 15. elokuuta 2004) oli ruotsalainen biokemisti. Hän sai Nobelin lääketieteenpalkinnon vuonna 1982 yhdessä maanmiehensä Bengt I. Samuelssonin sekä brittiläisen John R. Vanen kanssa prostaglandiineihin liittyvistä tutkimuksistaan. Prostaglandiinit ovat kudoshormoneihin kuuluvia tyydyttymättömiä rasvahappoja, joilla on vaikutuksia monien elinten toimintaan.
Bergström väitteli vuonna 1944 Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa. Vuosina 1969–1977 hän oli saman laitoksen rehtori.[1]
Vuonna 1982 hänet kutsuttiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi.
Bergströmin poika Svante Pääbo on evoluutiogeneetikko[2], joka sai Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon vuonna 2022.