Tässä artikkelissa tutkimme Karl von Frisch:n vaikutuksia eri yhteyksissä ja skenaarioissa. Karl von Frisch:n roolia historiassa, nykyisessä yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa analysoidaan. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkimme, miten Karl von Frisch on vaikuttanut paitsi yksilötasolla myös kollektiivisella tasolla. Sen alkuperästä kehitykseen tutkimme yksityiskohtaisesti, kuinka Karl von Frisch on muokannut ja muuttanut ihmiselämän eri puolia. Lopuksi pohdimme seurauksia ja haasteita, joita Karl von Frisch tuo tämän päivän maailmalle ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä.
Karl von Frisch | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. marraskuuta 1886 |
Kuollut | 12. kesäkuuta 1982 (95 vuotta) |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Ludwig-Maximilians-Universität München |
Väitöstyön ohjaaja | Hans Leo Przibram |
Tutkimusalue | Etologia |
Palkinnot |
![]() |
![]() Nimikirjoitus |
|
|
Karl von Frisch (20. marraskuuta 1886 – 12. kesäkuuta 1982) oli itävaltalainen biologi, joka selvitti mehiläisten tanssimisen merkityksiä. Hän sai tunnustukseksi työstään yhdessä Konrad Lorenzin ja Nikolaas Tinbergenin kanssa vuonna 1973 Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinnon yksilöiden järjestäytymistä ja esille tuloa sekä eläinten sosiaalisen käyttäytymisen malleja koskevista tutkimuksistaan.
Von Frisch väitteli vuonna 1910 Münchenin yliopistossa. Hän työskenteli Rostockissa ja Breslaussa ennen paluutaan Müncheniin vuonna 1925.[1]
Von Frischin teos Mehiläisten elämästä on ilmestynyt suomeksi 1968 Otavan kustantamana.[2]