Otto Loewi
Nykyään Otto Loewi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sen vaikutus on onnistunut ylittämään rajat ja synnyttämään keskustelua ja pohdiskelua eri alueilla. Alan asiantuntijoista tavallisiin kansalaisiin Otto Loewi on kiinnittänyt kaikkien huomion. Tämä ilmiö on herättänyt kiinnostuksen tutkijoissa, ammattilaisissa ja aiheen ystävissä, jotka haluavat tutkia ulkonäköä pidemmälle ja ymmärtää perusteellisesti kaikki Otto Loewi:een liittyvät näkökohdat. Kautta historian Otto Loewi on merkinnyt virstanpylväitä ja muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti elämämme eri puoliin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkea Otto Loewi:een liittyvää, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.
| Otto Loewi | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. kesäkuuta 1873 Frankfurt am Main, Preussi |
| Kuollut | 25. joulukuuta 1961 (88 vuotta) New York, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Saksa/ Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Oswald Schmiedeberg |
| Tutkimusalue | Farmakologia |
| Palkinnot |
 Nobelin lääketieteen palkinnon (1936) |
|
|
|
Otto Loewi (3. kesäkuuta 1873 Frankfurt-am-Main – 25. joulukuuta 1961 New York) oli saksalais-yhdysvaltalainen farmakologi. Hän totesi vuonna 1921, että vagushermon ärsytys tuottaa ainetta, joka hidastaa sydämen rytmiä. Otto Loewi sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1936 yhdessä Henry Dalen kanssa.[1] Dale havaitsi asetyylikoliinin mahdollisena hermojen tiedonsiirtoaineena, Loewi osoitti sen merkityksen hermostolle.
Lähteet
- ↑ Elämäkerta Nobelprize.org
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Otto Loewi Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
