Tasuku Honjo

Nykymaailmassa Tasuku Honjo:stä on tullut perusaihe, joka kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​globaaliin talouteen Tasuku Honjo on ottanut hallitsevan paikan jokapäiväisissä keskusteluissa. Kun sukeltamme tähän kiehtovaan maailmaan, on tärkeää ymmärtää Tasuku Honjo:n merkitys ja kuinka se vaikuttaa elämämme kaikkiin osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tasuku Honjo:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Se tarjoaa kattavan yleiskatsauksen, jonka avulla lukijamme ymmärtävät paremmin tätä jännittävää aihetta.

Tasuku Honjo
本庶 佑
Henkilötiedot
Koko nimi 本庶 佑
Syntynyt27. tammikuuta 1942
Kioto, Japani
Koulutus ja ura
Tutkinnot Kioton yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Yasutomi Nishizuka ja Osamu Hayaishi
Instituutti Osakan yliopisto
Kioton yliopisto
Tutkimusalue immunologia
Tunnetut työt PD-1-proteiini
Palkinnot Japanin akatemian keisarillinen palkinto (1996),
Japanin akatemian tiedepalkinto (1996),
Robert Koch -palkinto, (2012)
Tang-palkinto (2014),
Kioto-palkinto (2016),
Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (2018)

Tasuku Honjo (jap. 本庶 佑; s. 27. tammikuuta 1942 Kioto, Japani) on japanilainen immunologi, joka sai vuonna 2018 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon. Hän oli löytänyt tutkimuksissaan T-soluista PD-1-proteiinin, jonka blokkaamisella on saatu T-solut hyökkäämään syöpäsolujen kimppuun. Honjo oli uransa aikana Osakan ja Kioton yliopiston professori.

Elämä

Tasuku Honjo syntyi Kiotossa vuonna 1942. Hän aloitti vuonna 1960 lääketieteen opinnot Kioton yliopistossa[1] ja valmistui sieltä vuonna 1966.[2]

Honjo työskenteli 1970-luvun alussa Yhdysvalloissa. Hän oli 1971–1973 tutkijana Washingtonin Carnegie-instituutin embryologian laitoksella ja 1973–1974 vierailevana tutkijana Yhdysvaltain terveysviraston alaisessa instituutissa. Japaniin Honjo palasi vuonna 1974, jolloin hän aloitti Tokion yliopiston lääketieteen laitoksen apulaisprofessorina. Hän väitteli vuonna 1975 lääkeainekemiasta tohtoriksi.[2]

Honjo toimi vuodet 1979–1984 Osakan yliopiston lääketieteen professorina, ja vuonna 1984 hän siirtyi Kioton yliopistoon. Siellä hän teki uransa merkittävimmät löydökset. Vuonna 1992 Honjon johtama tutkimusryhmä löysi T-soluista PD-1-proteiinin. Ryhmä huomasi, että proteiini säätelee immunovastetta. Sen estämisen he uskoivat auttavan syöpien vastaisessa taistelussa.[1]

Honjo oli vuodet 1996–2000 ja 2002–2004 Kioton yliopiston lääketieteen laitoksen johtaja. Hän eläköityi vuonna 2005 emeritusprofessoriksi. Hän on toiminut tämänkin jälkeen vierailevana professorina ja ollut 2012–2017 Shizuokan prefektuurin yliopistojen johtokunnan puheenjohtajana.[3]

Merkitys ja tunnustukset

Honjo on saanut urallaan useita merkittäviä palkintoja. Japanin akatemian keisarillisen palkinnon hän sai 1996, Japanin akatemian tiedepalkinnon 1996, Robert Koch -palkinnon 2012, Tang-palkinnon 2014 ja Kioto-palkinnon 2016.[4] Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon Honjo jakoi vuonna 2018 James P. Allisonin kanssa. He ovat molemmat keksineet, miten ihmisen immuunijärjestelmän saa torjumaan syöpää. Honjon löytämän PD-1-proteiinin, joka jarruttaa T-solujen haluja hyökätä syöpäsolujen kimppuun. Proteiinin kohdistuneesta löydöstä saatiin vaikuttavia tuloksia vuonna 2010.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b Kyoto University's Tasuku Honjo wins Nobel Prize in medicine for anti-cancer research The Mainichi. 1.10.2018. The Mainichi Newspapers. Viitattu 2.10.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b Tasuku Honjo Inamori Foundation. Viitattu 2.10.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Tasuku Honjo Kyoto University Institute for Advanced Study. Viitattu 2.10.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Biography World Congress of Basic and Clinical Pharmacology. Viitattu 2.10.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Kivimäki, Antti: Lääketieteen nobelin sai kaksikko, joka usutti potilaan oman immuunipuolustuksen syövän kimppuun HS.fi. 1.10.2018. Sanoma company. Viitattu 2.10.2018.

Aiheesta muualla

Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon saajat
1901–19251901: Behring

1902: Ross 1903: Finsen 1904: Pavlov 1905: Koch 1906: Golgi, Ramón y Cajal 1907: Laveran 1908: Metšnikov, Ehrlich 1909: Kocher 1910: Kossel 1911: Gullstrand 1912: Carrel 1913: Richet 1914: Bárány 1919: Bordet 1920: Krogh 1922: Hill, Meyerhof 1923: Banting, Macleod

1924: Einthoven
1926–19501926: Fibiger

1927: Wagner-Jauregg 1928: Nicolle 1929: Eijkman, Hopkins 1930: Landsteiner 1931: Warburg 1932: Sherrington, Adrian 1933: Morgan 1934: Whipple, Minot, Murphy 1935: Spemann 1936: Dale, Loewi 1937: Szent-Györgyi 1938: Heymans 1939: Domagk 1943: Dam, Doisy 1944: Erlanger, Gasser 1945: Fleming, Chain, Florey 1946: Muller 1947: C. Cori, G. Cori, Houssay 1948: Müller 1949: Hess, Moniz

1950: Kendall, Reichstein, Hench
1951–19751951: Theiler

1952: Waksman 1953: Krebs, Lipmann 1954: Enders, Weller, Robbins 1955: Theorell 1956: Cournand, Forssmann, Richards 1957: Bovet 1958: Beadle, Tatum, Lederberg 1959: Ochoa, Kornberg 1960: Burnet, Medawar 1961: Békésy 1962: Crick, Watson, Wilkins 1963: Eccles, Hodgkin, Huxley 1964: Bloch, Lynen 1965: Jacob, Lwoff, Monod 1966: Rous, Huggins 1967: Granit, Hartline, Wald 1968: Holley, Khorana, Nirenberg 1969: Delbrück, Hershey, Luria 1970: Katz, Euler, Axelrod 1971: Sutherland 1972: Edelman, Porter 1973: Frisch, Lorenz, Tinbergen 1974: Claude, Duve, Palade

1975: Baltimore, Dulbecco, Temin
1976–20001976: Blumberg, Gajdusek

1977: Guillemin, Schally, Yalow 1978: Arber, Nathans, Smith 1979: Cormack, Hounsfield 1980: Benacerraf, Dausset, Snell 1981: Sperry, Hubel, Wiesel 1982: Bergström, Samuelsson, Vane 1983: McClintock 1984: Jerne, Köhler, Milstein 1985: Brown, Goldstein 1986: Cohen, Levi-Montalcini 1987: Tonegawa 1988: Black, Elion, Hitchings 1989: Bishop, Varmus 1990: Murray, Thomas 1991: Neher, Sakmann 1992: Fischer, Krebs 1993: Roberts, Sharp 1994: Gilman, Rodbell 1995: Lewis, Nüsslein-Volhard, Wieschaus 1996: Doherty, Zinkernagel 1997: Prusiner 1998: Furchgott, Ignarro, Murad 1999: Blobel

2000: Carlsson, Greengard, Kandel
2001–2001: Hartwell, Hunt, Nurse

2002: Brenner, Horvitz, Sulston 2003: Lauterbur, Mansfield 2004: Axel, Buck 2005: Marshall, Warren 2006: Fire, Mello 2007: Capecchi, Evans, Smithies 2008: zur Hausen, Barré-Sinoussi, Montagnier 2009: Blackburn, Greider, Szostak 2010: Edwards 2011: Beutler, Hoffmann, Steinman 2012: Gurdon, Yamanaka 2013: Rothman, Schekman, Südhof 2014: O’Keefe, M.-B. Moser, E. Moser 2015: Campbell, Ōmura, Tu 2016: Ōsumi 2017: Hall, Rosbash, Young 2018: Allison, Honjo 2019: Kaelin, Ratcliffe, Semenza 2020: Alter, Houghton, Rice 2021: Julius, Patapoutian 2022: Pääbo 2023: Karikó, Weissman

2024: Ambros, Ruvkun