Nykymaailmassa Herbert Gasser on ongelma, joka on saavuttanut merkittävän merkityksen yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Herbert Gasser on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskustelua ja kiistoja sen vaikutuksista ja seurauksista. Sen vaikutukset ulottuvat jokapäiväisen elämän eri osa-alueille ja vaikuttavat sekä henkilökohtaisella että globaalilla tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Herbert Gasser:n eri puolia analysoimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyään. Lisäksi tutkimme, kuinka Herbert Gasser on tunkeutunut eri alueille ja miten se on muokannut käsityksiämme ja käyttäytymistämme.
Herbert Spencer Gasser | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. heinäkuuta 1888 |
Kuollut | 11. toukokuuta 1963 (74 vuotta) |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | Kliininen neurofysiologia |
Palkinnot |
![]() |
|
Herbert Spencer Gasser (5. heinäkuuta 1888 – 11. toukokuuta 1963) oli yhdysvaltalainen lääketieteilijä. Vuonna 1944 hänelle myönnettiin Nobelin lääketieteen palkinto toimintapotentiaalia koskevista tutkimuksista. Hän opiskeli Wisconsinin yliopistossa, väitteli 1915 ja lähti jatkamaan opintojaan Eurooppaan vuosiksi 1923–1925. Vuonna 1931 hänestä tuli lääketieteen professori newyorkilaiseen Cornellin yliopistoon.
Gasser teki jonkin verran tutkimusta veren hyytymisen tutkimisessa, mutta hänen tärkeimmät julkaisunsa liittyvät hermojen sähköisen toiminnan kuvaamiseen.[1]