Aihe Suomen Metodistikirkko on yksi tärkeimmistä ja keskusteluista tänään. Suomen Metodistikirkko on ollut vuosikymmeniä tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat yrittäneet ymmärtää sen merkitystä ja vaikutusta yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Suomen Metodistikirkko:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Analysoimme Suomen Metodistikirkko:n ympärillä olevia erilaisia teorioita ja mielipiteitä sekä sen kehitystä vuosien varrella. Lisäksi tarkastellaan, miten Suomen Metodistikirkko on vaikuttanut arkielämän eri osa-alueisiin, ja pohditaan sen mahdollista tulevaisuutta ja näkymiä.
Suomen Metodistikirkko | |
---|---|
![]() |
|
Suuntautuminen | protestantismi |
Teologia | metodismi |
Hallinto | episkopaalinen |
Johtaja | Christian Alsted |
Yhteistyötahoja |
Suomen vapaakristillinen neuvosto Suomen ekumeeninen neuvosto |
Toiminta-alue | Suomi |
Perustettu | 1892, 1925 |
Seurakuntia | 9 |
Jäseniä | 1 415 (2015) |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Osa artikkelisarjaa |
Metodismi |
---|
![]() |
Kristilliset kirkkokunnat Suomessa |
---|
Suomen Metodistikirkko on Suomessa toimivien metodistiseurakuntien emäkirkko ja kristillinen rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta[1]. Kirkkoon kuuluu yhdeksän seurakuntaa: Helsinki, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vuoksenlaakso[2]. Jäseniä on yhteensä noin 1 400[3].
Suomen Metodistikirkko kuuluu samaan piispanalueeseen muun muassa muiden Pohjoismaiden metodistikirkkojen kanssa. Suomen Metodistikirkkoa johtaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen piispa, tanskalainen Christian Alsted[4]. Häntä edelsi norjalainen Øystein Olsen.
Suomen ensimmäinen metodistiseurakunta perustettiin Vaasaan vuonna 1881 ja ensimmäinen suomenkielinen seurakunta Poriin vuonna 1887. Kirkko julkaisee Rauhan Sanomia -lehteä, joka on perustettu vuonna 1894.
Metodistikirkko on jäsenenä sekä Suomen vapaakristillisessä neuvostossa että Suomen ekumeenisessa neuvostossa.
Metodismi levisi Suomeen 1850- ja 1860-luvuilla lähinnä merimiesten ja Amerikan-siirtolaisten kautta. Toiminta painottui ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Ensimmäinen virallinen metodistiseurakunta perustettiin Vaasassa 1881.[5] Metodistit järjestäytyivät omaksi uskontokunnakseen vuonna 1892 silloisen eriuskolaislain nojalla[6].
1800- ja 1900-lukujen taitteessa metodismi alkoi levitä myös suomenkielisten keskuuteen sekä Sisä-Suomen kaupunkeihin ja teollisuusyhdyskuntiin. Vuonna 1911 Suomen metodistit itsenäistyivät Ruotsin metodistikirkosta ja perustivat oman itsenäisen vuosikonferenssinsa. Uskonnonvapauslain tultua voimaan vuonna 1923 joutuivat metodistit järjestäytymään uudelleen[6]. Uuden lain nojalla rekisteröitiin Suomen Piispallinen Metodistikirkko vuonna 1925. Siihen kuului myös ruotsinkielinen Suomen Metodistikirkon ruotsalainen osasto. Myöhemmin tämä itsenäistyi nimellä Finlands svenska metodistkyrka.[5]
Ylämaan metodistiseurakunta liitettiin Lappeenrannan metodistiseurakuntaan vuonna 1988[7]. 2010-luvulla Pirkkalassa toiminut metodistiseurakunta on sittemmin lakkautettu[8][9]. Kokemäellä toiminut Jokilaakson seurakunta lakkautettiin vuonna 2023[10].
Suomen Metodistikirkko on saanut vuosina 2018–2023 opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan yhteensä noin 36 000 euroa. Keskimääräinen vuosittainen tuki on ollut noin 5 500 euroa.[11]