Suomen museoliitto

Tänään haluan puhua aiheesta Suomen museoliitto. Tämä aihe on erittäin ajankohtainen nykyään, koska sillä on merkittävä vaikutus ihmisten elämään. Vuosien ajan Suomen museoliitto on ollut keskustelun ja analyysin kohteena, mikä on synnyttänyt erimielisiä mielipiteitä asiantuntijoiden ja yhteiskunnan keskuudessa. Tästä syystä pidän tärkeänä syventyä tähän aiheeseen, ymmärtää paremmin sen merkitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia eri alueilla. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja todisteita, jotka liittyvät Suomen museoliitto:een, jotta voimme tarjota kattavan kuvan sen laajuudesta ja merkityksestä.

Suomen museoliitto ry (ruots. Finlands museiförbund rf)[1] on suomalainen museoalan keskusjärjestö, jolla on 203 yhteisöjäsentä. Ne ylläpitävät yli 300 ammattimaisesti hoidettua museokohdetta: esimerkiksi kulttuurihistoriallisia museoita, taidemuseoita ja tiedekeskuksia.

Museoliitto valvoo museoiden etua, pitää ääntä niiden puolesta, edustaa museoita alan yhteisissä kysymyksissä ja toimii museoiden yhteistyöverkostona. Liiton toiminta jakautuu edunvalvontapalveluihin, koulutus- ja kehittämispalveluihin, viestintäpalveluihin ja tukipalveluihin. Liitto julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Museo-lehteä.

Museoliitto koordinoi erilaisia museoalan tapahtumia ja kampanjoita. Toukokuussa vietetään Museoviikkoa ja lokakuun alussa koululaisten ja opiskelijoiden Mennään museoon! -tapahtumaa. Museoliitto ja Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n Suomen-komitea jakavat keväisin Vuoden museo -palkinnon.[2]

Museoliiton tavoitteena on museoiden palvelujen käytön lisääminen. Museokortti on Museoliiton perustama suomalaisten museoiden yhteisen pääsylippu, joka tuli käyttöön toukokuussa 2015.[3]

Historia

Ajatus museoiden keskusjärjestön perustamisesta esitettiin ensimmäisen kerran jo 1880-luvulla. Suomen museoliitto perustettiin lopulta vuonna 1923 ensimmäisillä valtakunnallisilla museopäivillä Turun kaupungin historiallisen museon johtokunnan aloitteesta. Keskusjärjestön avulla haluttiin tehostaa yhteydenpitoa museoiden kesken, järjestää museoalan koulutusta ja vaikuttaa museoiden rahoituksen parantamiseen. Museoliiton merkitys ammatillisena täydennyskouluttajana korostui 1960-luvulta lähtien, kun museotyöntekijöiden määrä alkoi nopeasti kasvaa.[4]

Lähteet

  1. ↑ Suomen museoliitto ry, Finlands museiförbund rf Yhdistysrekisterin tietopalvelu. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 27.1.2022.
  2. ↑ Tunnustuspalkintojen kriteerit Suomen museoliitto. Viitattu 1.1.2019.
  3. ↑ Museokortti-tietoa museoille Suomen museoliitto. Arkistoitu 6.12.2015. Viitattu 4.12.2015.
  4. ↑ Heinonen, Jouko & Lahti, Markku: Museologian perusteet. Jyväskylä: Suomen museoliitto, 1996. ISBN 951-9426-17-5

Aiheesta muualla