Nykyään Suomenlinnan ruutikellarit on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Perustamisestaan lähtien Suomenlinnan ruutikellarit on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena eri piireissä, ja se on synnyttänyt kaikenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Suomenlinnan ruutikellarit pysyy jatkuvan tutkimuksen ja keskustelun aiheena riippumatta siitä, onko sen vaikutus yhteiskuntaan, sen merkitys historiassa tai sen vaikutus populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Suomenlinnan ruutikellarit:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykyään.
Suomenlinnan ruutikellarit rakennettiin kustavilaisena aikana Suomenlinnaan. Kolmesta ruutikellarista kaksi vuonna 1778 valmistunutta kellarirakennusta on säilynyt nykypäivään asti.
Kustaanmiekan kellarin kattorakenteet tuhoutuivat Krimin sodan pommituksissa. Vuonna 1878 kellari peitettiin lähes kokonaan maan ja hiekan alle, ja näkyviin jätettiin ainoastaan kellarin koillinen julkisivu ja oviaukko. Suomalaisella kaudella (vuodesta 1917 eteenpäin) ruutikellaria käytettiin aluksi varastona ja perunakellarina, kunnes se vuonna 1948 kunnostettiin Sotamuseon alaisuuteen kuuluvaksi Rannikkotykistömuseoksi, jona se toimi aina vuoteen 2006 asti. Toinen samanikäinen ja samanlainen ruutikellari sijaitsee Susisaaren länsirannalla ja se on kunnostettu kokous- ja juhlatilaksi vuonna 1999.