Suovillat
Nykymaailmassa Suovillat:stä on tullut tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Suovillat on onnistunut kiinnittämään miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko populaarikulttuuriin, politiikkaan, tekniikkaan tai ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Suovillat on ollut keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena, ja se on synnyttänyt paljon erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia, jotka heijastavat tämän aiheen monimutkaisuutta ja tärkeyttä. Tässä artikkelissa tutkimme Suovillat:n eri puolia ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueilla tavoitteenaan valaista aihetta, joka on edelleen ajankohtainen.
| Suovillat | |
|---|---|
 Tupasvilla (Eriophorum vaginatum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: |
Suovillat Eriophorum L. |
| Katso myös | |
Suovillat (Eriophorum) on 15 lajia sisältävä kasvisuku sarakasvien heimossa.[1] Siihen kuuluu monia pohjoisen pallonpuoliskon suokasveja. Suovillojen tunnuspiirre on tiheä tähkäkukinto, jonka kehäsukaset pitenevät kukinnan jälkeen muodostaen valkoisen tai ruskean karvatuppaan.[2]
Lajeja
Suovillalajeista seitsemän esiintyy Suomessa. Niistä luhtavilla ja tupasvilla kasvavat yleisenä koko maassa.[3]
- luhtavilla (Eriophorum angustifolium)
- himmeävilla (Eriophorum brachyantherum)
- hoikkavilla (Eriophorum gracile)
- lettovilla (Eriophorum latifolium)
- ruostevilla (Eriophorum russeolum)
- töppövilla (Eriophorum scheuchzeri)
- tupasvilla (Eriophorum vaginatum)
Suovillalajit risteytyvät joskus keskenään, Suomessa kasvaa ruostevillan ja töppövillan risteymäksi luokiteltu aapavilla eli aaparuostevilla (Eriophorum × medium, aikaisemmin E. russeolum subsp. rufescens).[3][4]
Muita lajeja:
- virginianvilla (Eriophorum virginicum)
Lähteet
- ↑ Govaerts, R. et al.: Eriophorum L. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 11.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2016: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Aapavilla Eriophorum x medium) 2017. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.