Suullinen kysymys

Tässä artikkelissa lähestymme Suullinen kysymys-aihetta eri näkökulmista, jotta voimme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen kuvan tästä asiasta. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä, sen merkitystä tänään ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen. Tutustumme sen vaikutuksiin eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin, mukaan lukien politiikka ja talous. Lisäksi analysoimme Suullinen kysymys:een liittyviä asiantuntijoiden mielipiteitä ja ihmisten kokemuksia valottaaksemme sen monia puolia ja vähemmän tunnettuja puolia. Viime kädessä tämä artikkeli on täydellinen opas niille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään perusteellisesti Suullinen kysymys:n ja kaikki sen vaikutukset.

Suullisia kysymyksiä esitetään ministereille torstain täysistunnon yhteydessä pidettävällä eduskunnan kyselytunnilla. Niitä voi esittää kuka tahansa kansanedustajista, eivätkä ministerit tiedä etukäteen heiltä kysyttäviä kysymyksiä.[1] Edustajat voivat tehdä ministerin vastauksen perusteella myös lisäkysymyksiä.

Eduskunnan puhemies pyrkii antamaan kaikille eduskuntaryhmille mahdollisuuden esittää kyselytunnin aikana vähintään yhden kysymyksen. Sen sijaan kuhunkin kysymykseen sallittujen lisäkysymysten määrä voi vaihdella suuresti. Kysymyksen esittäjälle annetaan kuitenkin yleensä aina mahdollisuus lisäkysymyksen esittämiseen. Vaalikauden aikana tehdään tuhansia suullisia ja kirjallisia kysymyksiä.

Kyselytunnit televisioidaan suorana Yle TV1 -kanavalla.

Lähteet

  1. ↑ Ministeri ja eduskunta (Arkistoitu – Internet Archive)