Tämän päivän artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Suurlähettiläät (maalaus), aihe, joka on herättänyt tutkijoiden, filosofien, tiedemiesten ja suuren yleisön huomion. Suurlähettiläät (maalaus) on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena vuosisatoja, ja sen merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Teknologiaan ja tieteeseen kohdistuvista vaikutuksistaan kulttuuriin ja taiteeseen Suurlähettiläät (maalaus) on osoittautunut monitahoiseksi ilmiöksi, joka ansaitsee huomiomme. Tämän artikkelin aikana analysoimme Suurlähettiläät (maalaus):n eri puolia, tarkastelemme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle matkalle Suurlähettiläät (maalaus):n monimutkaisuuden läpi!
Suurlähettiläät | |
---|---|
![]() |
|
Nimi | Suurlähettiläät |
Tekijä | Hans Holbein nuorempi |
Valmistuspaikka | Lontoo |
Valmistumisvuosi | 1533 |
Taiteenlaji | muotokuva |
Materiaali | öljyväri |
Korkeus | 207 cm |
Leveys | 209,5 cm |
Sijainti | National Gallery |
|
Suurlähettiläät on Hans Holbein nuoremman maalaama taulu vuodelta 1533. Maalaus on renessanssitaiteen tunnetuimpia muotokuvia. Se esittää Ranskan suurlähettilästä Jean de Dintevilleä ja piispa Georges de Selveä.[1] Dinteville tilasi taulun ikuistaakseen itsensä ja ystävänsä. Maalaus on 209,5 senttimetriä leveä ja 207 senttimetriä korkea ja on maalattu öljyväreillä tammelle. Taulua pidettiin alun perin Dintevillen kotona. Se on kuulunut National Galleryn kokoelmiin vuodesta 1890 lähtien.[2]
Teoksen alalaitaa hallitsee optisesti vääristynyt kallo, joka on memento mori, muistutus kuolevaisuudesta. Memento mori on teoksen tilanneen Dintevillen tunnuslause. Vasemmasta yläkulmassa näkyy verhon raosta krusifiksi, joka kertoo kristillisestä ajatuksesta kuoleman jälkeisestä elämästä.[2]
Miesten takana olevalla tasolla oleva matto on valmistettu osmanien valtakunnassa ja se on aikansa luksustuote. Holbein maalasi tauluihinsa usein vastaavia mattoja ja niitä on sittemmin kutsuttu ”Holbein-matoiksi”. Arvokas matto osoittaa muotokuvan miesten korkeaa asemaa ja on luultavasti myös viittaus Ranskan tuolloisiin ulkosuhteisiin, joihin kuului pyrkimys lähentyä osmaneita.[1]
Pöydän alatasolla on luuttu, jonka kieli on katkennut, sekä avonainen virsikirja, jossa on Martti Lutherin virsiä. Näiden on ajateltu merkitsevän uskonpuhdistuksen tuomaa epäsointua. Niiden vieressä on karttapallo, jossa näkyy muun muassa Brasilia ja sen merkintä kartalla. Maalauksen valmistusmisaikana Ranska pyrki perustamaan kauppa-asemia Brasiliaan ja saamaan siellä jalansijaa. Kartalle on merkitty Tordesillasin ja Saragossan sopimusten rajat, mikä viittaa siirtomaavaltojen kilpailuun maa-alueista. Lisäksi tasolla on saksalaisen tähtitieteilijän Petrus Apianuksen kirja, joka käsittelee liiketoimintaa. Ylemmällä tasolla olevat navigointivälineet ovat myös viittauksia liiketoimintaan.[1]
Lattian kuvioinnin perusteella paikka on tunnistettavissa Westminster Abbeyksi.[1] Joidenkin taidehistorioitsijoiden mukaan lattian kuviointi olisi viittaus samantyyppisiin lattioihin Roomassa ja siten symboli kuvassa olevien miesten katolisuudelle.[2]