Nykymaailmassa Syöksypommittaja:stä on tullut kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle, koska se kattaa näkökohtia, jotka vaikuttavat jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Syöksypommittaja on herättänyt kiinnostusta useilla sektoreilla, ja se on herättänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Syöksypommittaja:een analysoimalla sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen merkitystä eri tieteenaloilla.
Syöksypommittaja on kevyesti aseistettu, useimmiten yksimoottorinen pommikone, joka on suunniteltu pudottamaan pomminsa syöksymällä suuressa kulmassa (70°–90°) pommitettavaan kohteeseen nähden. Syöksypommittajia käytetään yleensä bunkkerien, panssarivaunujen sekä pienten ja keskisuurten vihollislaivojen tuhoamiseen. Koneiden pommilasti on yleensä kevyt, jotta ilmataisteluista selviäminen ja pommittajan hallinta syöksylennossa olisi mahdollista. Kohteiksi voivat silti kelvata asekolonnat sekä erilaiset teollisuuslaitokset.
Ensimmäisiä syöksypommittamiseen tarkoitettuja lentokoneita käyttivät saksalaiset joukot Espanjan sisällissodassa. Natsi-Saksassa kehitettiin myös Junkers Ju 87 -syöksypommittaja (saks. Sturzkampfflugzeug, lyhennettynä Stuka), jolla sodittiin laajassa mitassa aina toisen maailmansodan loppuun ja josta kehkeytyi yleisesti tunnetuin konemallinsa edustaja.
Toisen maailmansodan jälkeen hävittäjäkoneiden varustaminen raketeilla, ilmatorjunnan kehittyminen sekä itseohjautuvat ohjukset tekivät syöksypommittajista, kuten monista muistakin pitkälle erikoistuneista sotilaskonetyypeistä (saattohävittäjät yms.), tarpeettomia. Nykyaikaiset hävittäjäpommittajat käyttävät kuitenkin samankaltaisia hyökkäystaktiikoita kuin syöksypommittajat.