Säteilypakote
Nykymaailmassa Säteilypakote:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Sen vaikutus kattaa yhteiskunnan eri osa-alueet politiikasta populaarikulttuuriin. Ajan myötä Säteilypakote on edelleen asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostuksen ja analyysin aihe. Tässä artikkelissa tutkimme Säteilypakote:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Lisäksi tarkastelemme Säteilypakote:n eri näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä maailmanlaajuisesti tärkeästä aiheesta.
Säteilypakote (myös ilmastopakote tai pakotevaikutus) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa saapuvan ja poistuvan säteilyn välistä eroa. Positiivinen säteilypakote tarkoittaa ilmastoa lämmittävää vaikutusta, negatiivinen puolestaan viilentävää.[1] Säteilypakote mitataan tehona pinta-alaan nähden, ja sen yksikkö on W/m². Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi Maan säteilypakotteen säännöllisesti.
Auringolla on maata lämmittävä positiivinen pakotevaikutus. Maan ilmakehä ja pinta absorboivat eli imevät itseensä osan säteilystä ja osa heijastuu takaisin avaruuteen. Absorboidun ja heijastuneen säteilyenergian välinen tasapaino määrittää keskimääräisen lämpötilan maan pinnalla. Muita pakotevaikutuksia ovat muutokset heijastavuudessa, vulkaanisissa päästöissä, maan kiertoradassa (kiertoratapakotteet) ja kasvihuonekaasujen pitoisuuksissa.
Auringon säteilyvoimakkuus maassa on keskimäärin 343 W/m². Tästä 235 W/m² lämmittää maapallon pintaa ja ilmakehää ja loput 108 W/m² heijastuu takaisin avaruuteen.
Katso myös
Lähteet
- ↑ toim. Virtanen, Anne & Rohweder, Liisa: ”Sanasto”, Ilmastonmuutos käytännössä, s. 412. Helsinki: Gaudeamus (Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd), 2011. ISBN 978-952-495-178-4