Nykymaailmassa Töppömakrilli on aihe, joka kehittyy jatkuvasti ja herättää suurta kiinnostusta eri aloilla. Olipa kyse tieteen, kulttuurin, teknologian tai yhteiskunnan alalla, Töppömakrilli:stä on tullut vertailukohta ja jatkuva keskustelu. Ajan myötä siitä on tullut yksi tärkeimmistä julkisen asialistan aiheista, mikä on herättänyt miljoonien ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden ympäri maailmaa. Epäilemättä Töppömakrilli on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja sen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin yhteiskunnassamme. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Töppömakrilli:n tärkeimpiä puolia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.
Töppömakrilli | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Alalahko: | Makrillikalat Scombroidei |
Heimo: | Makrillit Scombridae |
Suku: | Rastrelliger |
Laji: | brachysoma |
Kaksiosainen nimi | |
Rastrelliger brachysoma |
|
Katso myös | |
Töppömakrilli (Rastrelliger brachysoma) on makrillien heimoon kuuluva kalalaji. Pieter Bleeker kuvasi lajin ensimmäisen kerran vuonna 1851.[2]
Töppömakrillin uhanalaisuusluokitus on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan vaarantunut. Se elää murtovesissä Thaimaasta Salomosaarille. Töppömakrilli liikkuu parvina ja syö planktonia. Kantaa uhkaa liikakalastus.[1]