Türkmenbaşy
Nykymaailmassa Türkmenbaşy:stä on tullut erittäin tärkeä aihe miljoonille ihmisille ympäri maailmaa. Kiinnostus Türkmenbaşy:tä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, koska sillä on suora vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Olipa kyse sosiaalisesta, poliittisesta, taloudellisesta tai henkilökohtaisesta tasolla, Türkmenbaşy on kiinnittänyt asiantuntijoiden, johtajien ja tavallisten kansalaisten huomion. On selvää, että Türkmenbaşy on synnyttänyt intensiivistä ja intohimoista keskustelua, jossa on jakautunut mielipiteitä ja tiukkoja kantoja. Tässä artikkelissa tutkimme Türkmenbaşy:n aihetta perusteellisesti analysoimalla erilaisia näkökulmia, tutkimuksia ja todistuksia, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
| Türkmenbaşy | |
|---|---|
.jpg) |
|
  Türkmenbaşy |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Turkmenistan |
| Maakunta | Balkan |
| Väkiluku (1999) | 70 000 |
Türkmenbaşy on kaupunki Balkanin maakunnassa Turkmenistanissa Kaspianmeren Krasnovodskin lahden rannalla. Kaupungissa on 70 000 asukasta (1999).[1] Vuoteen 1993 sen nimi oli Krasnovodsk.
Kaupungin perusti 1717 Venäjän keisarikunnan ruhtinas Aleksandr Bekovitš-Tšerkasskin sotajoukkojen linnoitukseksi kuivuneeseen Amu-Darjan joenuomaan tarkoituksena vallata Hivan kaanikunta. Yritys epäonnistui ja asutus hylättiin 150 vuodeksi.
Vuonna 1869 lähdettiin toiseen yritykseen. Linnoitus sai nimen Krasnovodsk (ven. Красноводск), joka oli venäläinen versio nimestä Kyzyl-Su (punainen vesi). Krasnovodsk oli Venäjän tukikohta sodassa Hivaa, Buharaa ja turkmeeniheimoja vastaan. Puna-armeija valloitti sen helmikuussa 1920 viimeisenä linnoituksena Transkaspiassa.
Türkmenbaşy on Keski-Aasian rautatien päätepiste ja siten tärkeä kuljetuskeskus. Kaupungista on lauttayhteys Azerbaidžanin pääkaupunkiin Bakuun. Vuonna 1993 se nimettiin uudelleen elinikäisen presidentti Saparmurat Nijazovin mukaan.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Türkmenbaşy Wikimedia Commonsissa
Lähteet
- ↑ Turkmenistan : Cities & Towns citypopulation.de. Viitattu 10.7.2012. (englanniksi)