Nykyään Balkanin maakunta on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Balkanin maakunta:stä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri alueilla joko yhteiskuntavaikutuksensa, arkielämän vaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Balkanin maakunta on herättänyt akateemikkojen, ammattilaisten ja uteliaiden huomion ilmaantumisensa ja ajan myötä kehittymiseensa. Tässä artikkelissa tutkimme Balkanin maakunta:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin. Tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkökulma tähän erittäin merkitykselliseen aiheeseen.
Balkanin maakunta | |
---|---|
![]() Ýangy galan kanjoni. |
|
![]() Maakunnan sijainti Turkmenistanin kartalla. |
|
Valtio | Turkmenistan |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Balkanabat |
Pinta-ala | 139 280 km² |
Väkiluku (2022) | 529 895 |
Maakunnan sivusto |
Balkanin maakunta (turkmeeniksi Balkan welaýaty) on hallintoalue Keski-Aasiassa sijaitsevan Turkmenistanin länsiosassa. Sen keskus on Balkanabatin kaupunki. Alueen pinta-ala on 139 280 neliökilometriä.[1] Vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan siellä oli 529 895 asukasta[2].
Balkanin maakunta rajoittuu idässä Daşoguzin ja Ahalin maakuntiin, pohjoisessa Kazakstaniin ja Uzbekistaniin kuuluvaan Karakalpakstaniin, etelässä Iraniin ja lännessä Kaspianmereen. Suurimman osan alueesta muodostavat Kaspianmeren alankoon kuuluvat suolasuot ja -tasangot.[3][4].
Maakunta on pinnanmuodostukseltaan vaihteleva. Etelässä ovat Kopetdagvuoret jokilaaksoineen, keskiosassa Balkanvuoret ja Çelekenin niemimaa, pohjoisessa Garabogazkölin laguuni ja Ustjurtin laakio sekä idässä Karakum ja muita hiekka-aavikoita. Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy ja maakaasu, rautamalmi, baryytti, fosforiitti, jodi- ja bromivesi, ruokasuola, natriumsulfaatti sekä kivi- ja ruskohiili.[3][4]
Seudulla vallitsee kuuma ja kuiva mannerilmasto. Etelässä Atrekin ja Sumbarin jokilaaksoissa on leudompi ja kosteampi subtrooppinen ilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa 2,4–4,8 ja heinäkuussa 28,7–28,9 astetta. Vuotuinen sademäärä on etelässä 300 ja Kaspianmeren rannikolla 100–120 millimetriä. Pohjoisen ja keskiosan aavikkoalueilla sataa vielä vähemmän.[3][4]
Maakunta kärsii vesivarojen puutteesta. Ainoita makeavetisiä vesistöjä ovat vuoristopurot ja Kopetdagin joet. Veden talteenottoa varten on rakennettu tekojärviä, ja merivedestä valmistetaan juomavettä. Maakuntaan ulottuu myös Karakumin kanava. Maatalouden vesipulaa on tarkoitus helpottaa Karakumin aavikon keskelle Garaşorin syvänteeseen rakennettavalla Altyn Asyr -tekojärvellä, joka täytetään Amudarjan keinokastelualueiden poistovedellä.[3]
Luonnonvarainen kasvillisuus koostuu etupäässä heinäkasveista ja pensaista. Kopetdagin länsiosassa kasvaa lehti- ja havupuita. Eläinkuntaan kuuluvat kuhertajagaselli, argaali, villisika, susi, kettu, korsakki, kultasakaali, ilves, Kaspianmeren hylkeet sekä monet talvehtivat ja pesivät lintulajit.[4] Maakunnassa sijaitsevat Hazarin ja Sünt-Hasardagin luonnonpuistot[5].
Balkanin maakunta tunnettiin aikaisemmin Krasnovodskin alueena. Se perustettiin vuonna 1952, lakkautettiin 1955 ja perustettiin uudelleen 1973.[4] Maakunta jakautuu hallinnollisesti Balkanabatin (entinen Nebitdag) ja Türkmenbaşyn (entinen Krasnovodsk) piirikuntatasoisiin kaupunkeihin sekä kuuteen piirikuntaan eli etrapiin, jotka ovat Bereket, Esenguly, Etrek, Gyzylarbat (entinen Serdar), Magtymguly ja Türkmenbaşy[6][7].
Maakunta on pinta-alaltaan Turkmenistanin suurin, mutta asukasmäärältään pienin. Yli kolme neljäsosaa väestöstä asuu kaupungeissa.[3] Vuoden 1995 väestönlaskennan mukaan maakunnan asukkaista 73,7 prosenttia oli turkmeeneja, 10,6 prosenttia venäläisiä ja 6,5 prosenttia kazakkeja[8]. Vuonna 2020 turkmeenien osuudeksi arvioitiin 91,2 ja venäläisten 2,9 prosenttia[9].
Maakunnan talous perustuu öljyn ja maakaasun tuotantoon. Se tuottaa noin 90 prosenttia Turkmenistanin öljystä. Lisäksi on kemian, metalli-, tekstiili- ja rakennustarviketeollisuutta. Türkmenbaşyissa toimii öljynjalostamo ja Balkanabatissa suuri sähkövoimala.[3]
Maatalouden merkitys on vedenpuutteen takia vähäinen. Karjanhoidon (lampaita, nautoja, kameleja, hevosia ja siipikarjaa) ohella viljellään vehnää, puuvillaa, vihanneksia, meloneja ja hedelmiä. Kaspianmerellä harjoitetaan kalastusta, ja matkailun merkitys on lisääntymässä.[3]
Türkmenbaş on Turkmenistanin tärkein satamakaupunki. Sieltä on maantie- ja rautatieyhdet maan pääkaupunkiin Aşgabatiin ja muualle Keski-Aasiaan. Balkanabatissa ja Türkmenbaşissa on myös lentoasemat.[3][4]
Alueen tärkein turkmeeniheimo ýomut on tunnettu kamelinkarvamatoistaan. Sumbarin laakson ja Ýangy galan kanjonin kaltaisten luontokohteiden lisäksi maakunnassa on historiallisia nähtävyyksiä kuten Paraw Bibin ja Şıblı baban pyhiinvaelluspaikat sekä keskiaikaisen Misrianin kaupungin rauniot.[10]