Takakiduskotilot

Takakiduskotilot-kysymys on nykyään erittäin tärkeä, sillä se koskettaa monia ihmisiä ja sillä on merkittäviä vaikutuksia elämän eri osa-alueille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Takakiduskotilot:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Lisäksi tarkastelemme erilaisia ​​lähestymistapoja ja mielipiteitä Takakiduskotilot:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Takakiduskotilot:tä ja tarjoamaan uusia näkökulmia, jotka herättävät pohdintaa ja keskustelua.

Takakiduskotilot
Hermissenda crassicornis
Hermissenda crassicornis
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Kotilot Gastropoda
Alaluokka: Heterobranchia
Osaluokka: Takakiduskotilot
Opisthobranchia
Milne-Edwards, 1848
Lahkot
Katso myös

  Takakiduskotilot Wikispeciesissä
  Takakiduskotilot Commonsissa

Takakiduskotilot (Opisthobranchia) on aiemmin käytössä ollut meressä elävien kotiloiden osaluokka.[1] Niiden yhteinen anatominen piirre on kidusten sijaitseminen sydämen takana, tyypillisesti keskiviivan oikealla puolella.

Useimmat takakiduskotilot ovat kuorettomia, ja niitä kutsutaan merietanoiksi. Jos kalkkikuori on, se on yleensä surkastunut ja osittain tai kokonaan pehmytkudoksen sisällä. Monilta lajeilta puuttuu ruumiinontelo, ja joiltakin myös kidukset - tällaiset lajit hengittävät suoraan ihonsa läpi.[2]

Suomessa Itämeren rantavesissä elää kolme takakiduskotiloihin kuuluvaa merietanalajia, ruskomerietana (Alderia modesta), liuskamerietana (Tenellia adspersa) ja sukkulamerietana (Limapontia capitata).[3]

Lähteet

  1. ↑ World Register of Marine Species (WoRMS): Gymnosomata (luettu 26.12.2019) (englanniksi)
  2. ↑ Animal Diversity Web (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Jouni Leinikki ym.: Aaltojen alla – Itämeren vedenalaisen luonnon opas. Like, 2004. ISBN 952-471-297-0