Takasago (1897)

Tässä artikkelissa perehdymme Takasago (1897):n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen uppoudumme matkalle Takasago (1897):n läpi analysoimalla sen merkitystä historiassa, sen merkitystä tänään ja sen heijastusta tulevaisuuteen. Erilaisten lähestymistapojen ja näkökulmien kautta lähestymme Takasago (1897):tä eri näkökulmista ja tarjoamme lukijalle kattavan ja rikastuttavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen todellisen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.

Takasago / 吉野
Takasago
Takasago
Aluksen vaiheet
Rakentaja Armstrong Whitworth, Elswick
Kölinlasku huhtikuu 1896
Laskettu vesille 18. huhtikuuta 1897
Palveluskäyttöön 17. toukokuuta 1898
Poistui palveluskäytöstä upposi osuttuaan miinaan 13. joulukuuta 1904
Tekniset tiedot
Uppouma 4 227 t
Pituus 118,2 m (vesiraja)
Leveys 14,78 m
Syväys 5,18 m
Koneteho 15 500 hv
Nopeus 23,5 solmua
Miehistöä 425
Aseistus
Aseistus 2 × 203 mm/L45 type 41 -tykkiä
10 × Armstrong QF 4,7″/40-tykkiä
12 × QF 12 naulan 12 cwt laivatykkiä
6 × QF 3 naulan Hotchkiss
5 × 18″ torpedoputkea

Takasago (jap. 高砂) oli keisarillisen Japanin laivaston syyskuussa 1893 valmistunut panssarikansiristeilijä, joka tuhoutui osuttuaan Port Arthurin edustalla miinaan 13. joulukuuta 1904.

Valmistus

Alus tilattiin vuoden 1896 hankinnoissa Armstrong Whitworthilta Elswickistä, missä köli laskettiin huhtikuussa 1896 telakkanumerolla 660. Alus laskettiin vesille vuotta myöhemmin 18. toukokuuta ja valmistui 17. toukokuuta 1898.[1]

Suunnittelu

Alus perustui aiemmin Armstrong Whitworthilta tilattuun Yoshinoon. Sen mitat, propulsiojärjestelmä ja toimintamatka (4 000 merimailia 10 solmun nopeudella) olivat samat kuin edeltäjällä. Yoshinon neljä 6 tuuman tykkiä korvattiin kahdella Armstrongin 8 tuuman 45 kaliiperin (203 mm) tykillä, jotka asennettiin keskilinjaan etu- ja takakannelle. Apuaseina aluksissa oli 12 kappaletta 4,7 tuuman tykkejä. Aluksen raskas aseistus heikensi merikelpoisuutta ja vakautta, mikä korjattiin Kasagi-luokassa lisäämällä alusten kokoa ja uppoumaa.[2]

Aluksen suojana oli keskeltä 144 millimetrin panssarikansi, joka oheni reunoille mennessä 89 millimetriin. Tulenjohto tornia suojasi 114 millimetrin panssarointi samoin kuin pääaseita.[3]

Palvelus

Alus lähti 25. toukokuuta Britteinsaarilta ja saapui 14. elokuuta Yokosukan laivastotukikohtaan. Se osallistui 1900 boksarikapinan kukistamiseen ja tuki joukkojen maihinnousua Tianjiniin, minkä jälkeen se oli Shanghaissa.[4]

Alus lähti 7. huhtikuuta 1902 panssariristeilijä Asaman, joka oli osaston komentajan kontra-amiraali Ijuin Gōrōn lippulaivana, ja hävittäjä Asashion kanssa Singaporen, Colombon, Suezin, Maltan ja Lissabonin kautta Britteinsaarille kuningas Edward VII:n kruunajaisiin sekä maiden tekemän liittosopimuksen juhlistamiseksi. Osallistuttuaan 24.-27. kesäkuuta Spitheadissä pidettyyn laivastokatselmukseen. Alukset vierailivat paluumatkalla Gibraltarilla, Napolissa, Adenissa, Colombossa, Singaporessa, Bangkokissa ja Hongkongissa. Alukset saapuivat 26. marraskuuta 1902 Japaniin.[4]

Venäjän ja Japanin sodan alettua Takasago oli Japanin 1. laivaston 3. divisioonan komentajan amiraali Dewa Shigetōn lippulaiva. Divisioonan muut alukset olivat Chitose, Kasagi ja Yoshino. Alus osallistui Port Arthurin sulun valvontaan, jolloin sen miehistö valtasi 9. helmikuuta Port Arthurin edustalla Russian Far East Shipping Companyn höyrylaivan SS Manchurian, joka liitettiin Japanin laivastoon nimellä Kantōmaru. Alus osallistui 10. maaliskuuta hyökkäykseen Venäjän keisarikunnan laivaston risteilijä Bayania vastaan. Takasago osallistui miinaan ajaneiden taistelulaivojen Yashima ja Hatsuse miehistöjen pelastamiseen 15. toukokuuta. Alus osallistui 10. elokuuta Keltaisenmeren taisteluun.[4]

Lokakuussa alus palasi Japaniin huollettavaksi. Palatessaan tiedustelumatkalta partioalueelleen yöllä 12. joulukuuta alus osui miinaan 37 merimailia Port Arthurista etelään. Aluksen ammusvarasto räjähti, minkä jälkeen aluksen saama vuoto ei ollut hallittavissa ja pelastuveneitä ei voinut laskea kovan merenkäynnin vuoksi. Alus upposi vieden mukanaan 273 miehistönjäsentä. Risteilijä Otowan miehistö pelasti merestä 162 henkeä mukaan lukien aluksen päällikkö, vaikka lumisade haittasi näkyvyyttä. Alus oli viimeinen sodan aikana tuhoutunut suurehko japanilainen sotalaiva.[4]

Edeltäjä:
Suma-luokka 		Keisarillisen Japanin laivaston panssarikansiristeilijät Seuraaja:
Kasagi-luokka

Lähteet

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1860–1905. Lontoo: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5 (englanniksi)
  • Brook, Peter: Warships for Export Armstrong Warships 1867–1927. Kent: World Ship Society, 1999. ISBN 0-905617-89-4 (englanniksi)
  • Milanovich, Kathrin: Takasago, Kasagi and Chitose: The IJN's First 8in-gun Protected Cruisers. Warship 2023, 2023, s. 65-80. London: Osprey Publiching. ISBN 978-1-4728-5713-2 (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Brook 1999, s. 89.
  2. ↑ Milanovich 2023 s. 66
  3. ↑ Milanovich 2023 s. 69
  4. ↑ a b c d Milanovich 2023 s. 76-77
Keisarillisen Japanin laivaston alusluokat Venäjän–Japanin sodassa
Pre-dreadnought-taistelulaivatFuji • Shikishima • AsahiS • MikasaS
PanssariristeilijätChiyodaS • Asama • Izumo • YakumoS • AzumaS • Kasuga
PansarikansiristeilijätIzumiS • Naniwa • Matsushima • Akitsushima • YoshinoS • Suma • TakasagoS • Kasagi • Niitaka • OtowaS
Panssaroimattomat risteilijätTakaoS • YaeyamaS • TatsutaS • MiyakoS • ChihayaS • YodoC
HävittäjätIkazuchi • Murakumo • Akatsuki • Shirakumo • Harusame • Kamikaze
TorpedoveneetKotakaS • Hayabusa
TykkiveneetAmagiS • Kongō • Kaimon • Katsuragi • Maya • TsukushiS • BanjōS • HeienS • ŌshimaS • UjiS
S: ainoa laatuaan • C: valmistunut sodan päätyttyä