Taloudellinen tehokkuus

Tässä artikkelissa tutkimme Taloudellinen tehokkuus:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkia tämän aiheen vaikutuksia tämän päivän ympäristöön. Sen historiasta sen vaikutuksiin yhteiskuntaan, sen eri näkökulmien ja sovellusten kautta, analysoimme perusteellisesti kaikki Taloudellinen tehokkuus:n olennaiset näkökohdat. Lisäksi perehdymme aiheeseen liittyviin uusimpiin tutkimuksiin ja löytöihin sekä asiantuntijoiden mielipiteisiin aiheesta. Taloudellinen tehokkuus on epäilemättä jännittävä ja jatkuvasti kehittyvä aihe, joten tämän artikkelin tarkoituksena on olla opas ymmärtämään paremmin sen tärkeyttä ja merkitystä nykyään.

Tämä artikkeli käsittelee taloustieteellistä tehokkuutta. Artikkeli fysiikan tehosta on Teho.
Jeremy Bentham. Teos Henry William Pickersgill, yksityiskohta.

Taloudellinen tehokkuus eli taloudellisuus merkitsee, että tavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pienin uhrauksin (panoksin). Koko kansantalouden tehokkuus merkitsee käytössä olevien niukkojen tuotantoresurssien hyödyntämistä mahdollisimman suuren tuotannon aikaansaamiseksi mahdollisimman vähin uhrauksin.[1] Tällöin ei tuhlata resursseja. Tehokkuus jakautuu eri muotoihin, kuten Pareto-tehokkuus, Kaldor–Hicks-tehokkuus, X-tehokkuus ja allokointitehokkuus. Taloustieteessä käytetään usein rahassa mitattavia tehokkuuden käsitteitä, vaikka rahalla ei voikaan mitata kaikkia preferenssejä. Raha kuitenkin kuuluu taloustieteen piiriin ja on helpompi empiirisesti havaita kuin preferenssit. Henkilöiden välinen hyötyjen vertailu on monien taloustieteilijöiden mukaan epätieteellistä[2].

Utilitarismi on etiikka, jossa esitetään eettinen kriteeri eli hyvinvoinnin maksimointi, joka muistuttaa taloustieteellistä tehokkuutta [3]. Jeremy Benthamin mukaan utilitarismi oli tieteellinen [4]. Teleologinen etiikka on sukua taloudellisen tehokkuuden vaatimukselle ja sen yhtenä muotona on utilitarismi.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Heikkinen, Juha & Lehtonen, Reino: Taloustiedon taloussanasto. (s. 233, hakusana taloudellisuus) Helsinki: Taloustieto r.y., 1984. ISBN 951-628-137-0
  2. ↑ Yhteinen etu ja äänestäminen. Pro gradu 1996. Aki Lehtinen (Latautuva doc-muotoinen tiedosto). Web Archive 2006.
  3. ↑ Bryan Caplantarvitaan parempi lähde
  4. ↑ Jeremy Bentram. IEP Internet Ensyklopedia of Philosophy