Tampellan voimalaitos

Tampellan voimalaitos on aihe, joka on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena kautta historian. Sen merkitys ja vaikutus heijastuu yhteiskunnan, kulttuurin ja inhimillisen kehityksen eri puolille. Alkuperäistään lähtien Tampellan voimalaitos on herättänyt uteliaisuutta ja ollut useiden tieteenalojen tutkimuksen kohteena, mikä on antanut meille mahdollisuuden laajentaa ymmärrystämme siitä. Tässä artikkelissa tutkimme Tampellan voimalaitos:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään sen merkityksellisyyteen laajemmissa yhteyksissä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme selvittämään Tampellan voimalaitos:tä ympäröivät mysteerit ja monimutkaisuudet tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

Tampellan voimalaitos
Voimalan pohjoispääty ja tyhjennetty turbiiniallas.
Voimalan pohjoispääty ja tyhjennetty turbiiniallas.
Tyyppi vesivoimalaitos
Teho 3,3 MW [1]
Pudotuskorkeus 7,8 m [2]
Rakennevirtaama 65 m³/s [2]
Omistaja Tampereen kaupunki
Perustaja Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiö
Valmistunut 1916
Sijainti Tampella, Tampere
Koordinaatit 61°30′08″N, 23°45′41″E

Tampellan voimalaitos on Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiön rakennuttama, vuonna 1916 valmistunut vesivoimala Tammerkosken yläjuoksulla. Nelikerroksinen punatiilinen voimalaitos on insinööri August Sandsundin ja arkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema. Se sijaitsee vanhojen tehdasrakennusten keskellä, entisten Finlaysonin ja Tampellan tehdasalueiden välissä. Nykyisin sitä ympäröivissä rakennuksissa toimivat Museokeskus Vapriikki ja Tampereen oikeustalo.[3][4][5][6]

Tampereen kaupunki osti Tampellan voimalaitoksen vuonna 1985, josta lähtien se on ollut Tampereen Sähkölaitoksen käytössä. Sähkölaitoksella on koskessa myös kaksi muuta vesivoimalaa: Finlaysonin ja Keskiputouksen voimalaitokset.[1][7] Näiden kolmen voimalan yhteenlaskettu sähköntuotanto on keskimääräisenä vesivuonna noin 60 gigawattituntia.[8]

Tampellan voimalaitos on asemakaavalla suojeltu rakennus.[9] Se on osa Tammerkosken kansallismaisemaa ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.[6][10]

Lähteet

  1. ↑ a b Voimalaitokset Tampere: Tampereen Sähkölaitos. Viitattu 8.1.2020.
  2. ↑ a b Voimalaitos Akseli – Pirkanmaan teollisuushistoria. Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 8.1.2020.
  3. ↑ Myllykylä, Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset: Inventointi (PDF) Museovirasto & Fortum Oyj, 1999. Viitattu 8.1.2020.
  4. ↑ Tuulasvaara-Kaleva, Tiina: Vesivoima Koskesta voimaa. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 8.1.2020.
  5. ↑ Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, s. 33, 36–37. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0
  6. ↑ a b Tammerkosken teollisuusmaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 8.1.2020.
  7. ↑ Jo 130 vuotta asiakkaamme apuna Tampere: Tampereen Sähkölaitos. Viitattu 8.1.2020.
  8. ↑ Kahilaniemi, Sini & Jalovaara, Jukka & Ahonen, Markku & Ojaniemi, Asko & Virolainen, Jyri: Uusiutuvan energian kuntakatselmus: Tampere (PDF) s. 46. Tampere: Tampereen kaupunki, 2016. Viitattu 8.1.2020.
  9. ↑ Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 11.12.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 8.1.2020.
  10. ↑ Niemelä 2006, s. 37.