August Sandsund

Tässä artikkelissa tutkimme August Sandsund-ilmiötä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien August Sandsund on herättänyt keskustelua, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt syvää kiinnostusta eri aloilla. Vuosien varrella August Sandsund on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, vaikuttaen paitsi tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa, myös todellisuudentajuihimme. Yksityiskohtaisen analyysin avulla käsittelemme August Sandsund:n eri puolia ja tarkastelemme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

August Sandsund.
August Sandsund asui aikoinaan Tampereen Herrainmäellä. Hänen entinen kotitalonsa tunnetaan nimellä Villa Sandsund.[1]

August Sandsund (22. tammikuuta 1886 Vaasa – 2. kesäkuuta 1942 Kokemäki) oli suomalainen diplomi-insinööri, joka suunnitteli ja rakensi työuransa aikana useita merkittäviä vesivoimalaitoksia.[2][3]

Sandsund valmistui Teknillisen korkeakoulun tie- ja vesirakennusosastolta vuonna 1909. Hän toimi johtavana insinöörinä muun muassa Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiön sekä Finlaysonin rakennushankkeissa. Lisäksi hän johti Harjavallan ja Rouhialan voimalaitosten rakennustöitä.[2][3]

Suunnittelutöitä

Sulkeissa on laitoksen valmistumis- tai käyttöönottovuosi.

Lähteet

  1. ↑ Hinnerichsen, Miia: Tampere, Herrainmäki: Rakennusinventointi Herrainmäen asemakaavan muutosta varten 2016 (PDF) s. 50. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016. Viitattu 18.11.2021.
  2. ↑ a b Ins. Aug. Sandsund 50-vuotias. Aamulehti. 22.1.1936, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 18.11.2021.
  3. ↑ a b Kuolleita. Helsingin Sanomat 4.6.1942, s. 3. Helsingin Sanomien arkistoselain, Postimuseo, Tampere. Luettu 17.11.2021.
  4. ↑ a b c d e f Myllykylä, Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset: Inventointi (PDF) Museovirasto & Fortum Oyj, 1999. Viitattu 18.11.2021.