Nykymaailmassa Tapparakalat on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Tapparakalat:stä on tullut ongelma, joka koskettaa enemmän tai vähemmän kaikkia ihmisiä. Olipa sitten henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Tapparakalat vaikuttaa suoraan jokapäiväiseen elämäämme. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutus nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme lisää Tapparakalat:tä ja keskustelemme sen vaikutuksista eri yhteyksissä.
Tapparakalat | |
---|---|
Tapparakala (Gasteropelecus sternicla) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Tetrakalat Characiformes |
Heimo: |
Tapparakalat Gasteropelecidae Bleeker, 1859 |
Suvut[1] | |
|
|
Katso myös | |
Tapparakalat (Gasteropelecidae) on tetrakaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Keski- ja Etelä-Amerikasta. Monia tapparakalalajeja pidetään akvaarioissa.
Tapparakalojen heimoon kuuluu 3 sukua ja 9 lajia. Kooltaan ne ovat pienehköjä ja kasvavat noin 3–7 cm:n mittaisiksi. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat litteähköjä kaloja ja vatsaprofiili on voimakkaasti kaareva ja selkä suora. Selkäevä on lyhyt ja rintaevät ovat pitkät. Tapparakalat voivat käyttää rintaeviään vedestä ylös hyppäämiseen. Gasteropelecus- ja Thoracocharax-suvun lajeilla on rasvaevä, joka puuttuu Carnegiella-lajeilta.[1][2][3][4]
Tapparakalalajeja tavataan Panamasta Argentiinan Río de la Platalle aluttuvalta alueelta. Suurimmat heimon lajit elävät suurissa joissa ja eräät myös järvissä, kun pienemmät lajit ovat nopeasti virtaavien vesien lajeja. Tapparakalojen ravintoa ovat vesihyönteiset, joita ne pyydystävät veden pinnalta.[1][2][3][4]