Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Tapura Huiraatira, josta on tullut yhä tärkeämpi viime vuosina. Tapura Huiraatira on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta niin tiedeyhteisössä kuin yhteiskunnassa yleensäkin sen vaikutuksensa ansiosta. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseen Tapura Huiraatira on ollut useiden tutkimusten ja keskustelujen kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen vaikutusta ympäristöömme. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Tapura Huiraatira:een, analysoimalla sen merkitystä, sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä, joita tämä aihe voi tarjota.
Tapura Huiraatira | |
---|---|
Perustettu | 2016 |
Puheenjohtaja | Édouard Fritch |
Pääsihteeri | Nicole Bouteau |
Ideologia |
liberalismi autonomia |
Poliittinen kirjo | keskusta[1] |
Parlamentti |
15 / 57 |
Senaatti (RP:n paikat) |
1 / 2 |
Kansalliskokous (RP:n paikat) |
0 / 3 |
Kotisivu | https://tapurahuiraatira.org/tah/ |
Tapura Huiraatira (suom. "kansan lista"[2]) on liberaalinen ranskanpolynesialainen puolue.
Puolue sai alkunsa vuonna 2016, kun viisi puoluetta ja joukko yksittäisiä poliitikkoja perusti uuden puolueen vastustamaan Ranskan Polynesian itsenäisyyttä.[1][3][4]
Vuoden 2018 parlamenttivaaleissa puolue voitti 38 paikkaa ja nousi Ranskan Polynesian parlamentin suurimmaksi puolueeksi.[5] Puolueen puheenjohtaja Éduard Fritch valittiin ensimmäisen kerran Ranskan Polynesian presidentiksi vuonna 2014. Hän uusi paikkansa vuonna 2018.[6]
Vuoden 2022 vaaleissa puolue hävisi kaikki paikkansa Ranskan kansalliskokouksessa vasemmistolaiselle Tāvini Huira'atira -puolueelle.[7] Vuoden 2023 paikallisvaaleissa puolueen paikkamäärä Ranskan Polynesian parlamentissa laski 15.[8]
Puolue on ideologialtaan hyvin lähellä Emmanuel Macronin La Renaissance -puoluetta (ent. LREM). Tapura Huiraatiran edustajat Ranskan parlamentissa istuvat samassa parlamenttiryhmässä La Rainaissancen kanssa vuodesta 2017 lähtien.[9]