Tazinlahti

Nykymaailmassa Tazinlahti:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Tekniikan kehittymisen ja yhteiskunnan jatkuvien muutosten myötä Tazinlahti on vaikuttanut merkittävästi elämän eri osa-alueisiin. Sekä henkilökohtaisella että maailmanlaajuisella tasolla Tazinlahti on synnyttänyt keskusteluja, pohdiskeluja ja toimia, jotka pyrkivät ymmärtämään ja tehokkaasti käsittelemään tämän aiheen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Tazinlahti:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykymaailmassa tavoitteenamme tarjota kattava näkemys, joka kutsuu pohdiskelemaan ja vuoropuheluun.

Tazinlahti punaisella korostettuna.

Tazinlahti (ven. Та́зовская губа́, Tazovskaja guba) on Karanmeren Obinlahteen yhtyvä[1] matala[2] lahti Gydan ja Tazin niemimaiden välillä. Sen pituus on noin 330 kilometriä ja leveys lahden suulla 45 kilometriä. Matalilla rannoilla on tundrakasvillisuutta. Vuoroveden vaihtelu on 0,7 metriä. Lahteen laskevat Taz, Pur[3] ja Messojaha -joet.[4]

Lähteet

  1. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 200. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
  2. ↑ Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom). Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
  3. ↑ Severnaja entsiklopedija, s. 929. Moskva: Jevropeiskije izdanija, 2004. ISBN 5-98797-001-6
  4. ↑ Severnaja entsiklopedija, s. 558. Moskva: Jevropeiskije izdanija, 2004. ISBN 5-98797-001-6