Taz

Nykymaailmassa Taz on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyseessä yhteiskuntaan, kulttuuriin, talouteen tai mihin tahansa muuhun alueeseen kohdistuva vaikutus, Taz on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin fanienkin huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Taz:n eri puolia sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen ja keskustelemme sen vaikutuksista ja mahdollisesta tulevasta kehityksestä. Sillä ei ole väliä, oletko aiheen opiskelija vai oletko vain utelias oppimaan lisää, tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja rikastuttavan käsityksen Taz:stä. Tule mukaan tälle löytö- ja tiedonmatkalle!

Tämä artikkeli käsittelee jokea Venäjällä. Taz on myös saksalaisen Die Tageszeitung -päivälehden lyhenne.
Tazin vesistö.

Taz (ven. Таз) on joki Jamalin Nenetsian piirikunnassa ja Krasnojarskin aluepiirin rajalla Venäjällä. Se saa alkunsa Siperian selänteeltä, virtaa Länsi-Siperian alangon soiden halki ja laskee Karanmeren Tazinlahteen. Joen pituus on 1 401 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 150 000 neliökilometriä.[1]

Joen virtaama vaihtelee huomattavasti vuoden aikana ja on suurimmillaan kesäkuussa. Taz jäätyy lokakuussa ja vapautuu jäistä touko-kesäkuun vaihteessa. Tärkeimmät sivujoet ovat Bolšaja Širta, Hudosei, Tolka ja Tšaselka. Kalalajeja ovat siika, muikku, vähäisemmässä määrässä sampi ja nelma. Joki on alajuoksultaan liikennöintikelpoinen.[1] Sen varrella sijaitsevat Krasnoselkupin kylä ja Tazovskin taajama. Nykyisen Sidorovskin kylän lähellä oli 1600-luvulla Mangazejan kaupunki.

Lähteet

  1. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 199. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.