Thibaut I (Navarra):n artikkelissa tutkimme aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri osa-alueilla. Ajan mittaan Thibaut I (Navarra) on osoittautunut merkitykselliseksi ja tärkeäksi hahmoksi/teemaksi/päivämääräksi, jossa on useita näkökohtia ja näkökohtia, jotka ansaitsevat tutkia perusteellisesti. Thibaut I (Navarra) on ollut asiantuntijoiden ja fanien analyysin ja pohdinnan kohteena sen vaikutuksista populaarikulttuuriin ja sen vaikutuksiin sosiaalisissa yhteyksissä. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme tiiviisti eri näkökohtia, jotka liittyvät Thibaut I (Navarra):een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkökulma tähän aiheeseen.
Thibaut I eli Thibaut (IV) de Champagne, "Trubaduuri"" tai Postuumi" (30. toukokuuta 1201 – 8. heinäkuuta 1253) oli Champagnen kreivi ja vuodesta 1234 Navarran kuningas Thibaut I.[1]
Hänen vanhempansa olivat Champagnen kreivi Thibaut III ja Navarran prinsessa Blanche (n. 1177–1229). Äiti toimi hänen sijaishallitsijanaan 21 vuoden ajan. Thibaut I sai olla kreivinä koko ikänsä; hänen isänsä Thibaut III ennätti kuolla juuri ennen hänen syntymäänsä. Hänellä oli myös vanhempi sisar Marie, joka kasvoi Ranskan kuningas Filip II:n hovissa.[1]
Thibaut avioitui kolme kertaa.
Hän avioitui Metzin ja Dagsburgin kreivitär Gertrude von Dagsburgin (k. 1225) kanssa vuonna 1220[1] ja erosi tästä kaksi vuotta myöhemmin tultuaan täysi-ikäiseksi. Avioliitto oli lapseton. Gertrude oli trouvère, joka sävelsi runoja, jotka usein käsittelivät tarinoita ritarirakkaudesta.[2]
Toisen kerran hän avioitui vuonna 1222 Agnes de Beaujeu'n (k. 1231) kanssa.[1]
Heille syntyi ainakin yksi lapsi:
Thibaut avioitui kolmannen kerran Marguerite de Bourbonin (n. 1217–1256) kanssa.[1]
Heille syntyi kuusi lasta:
Thibaudilla oli ainakin kaksi avioliiton ulkopuolista tytärtä.
Tuntemattoman rakastajattaren kanssa hänellä oli:
Markiisitar López de Radan, Lope Díaz de Radan ja Narbonnen Brunisenden tyttären kanssa hänellä oli :
Hän johti Paronien ristiretkeksi kutsuttua ristiretkeä itään vuosina 1238–1240, joka ei ollut kovin menestyksekäs. Hän oli myös huomattava truveeri, jolta on säilynyt useita lauluja.[5]
Hänen setänsä Henrik II:n tyttäret Alix ja Philippa riitauttivat Champagnen kreivikunnan perinnön.[1] Thibaut IV väitti peusteettomasti tyttärien olevan äpäriä, koska heidän äitinsä Isabella I:n ensimmäinen avioliitto oli mitätöity puutteellisesti ja siksi laittomia perimään. Hän joutui kuitenkin korvaamaan serkkujensa Alixin ja Philippan perinnön huomattavalla summalla.[1]