Tilda Löthman-Koponen

Tässä artikkelissa tutkimme Tilda Löthman-Koponen:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Analysoimme kuinka Tilda Löthman-Koponen on ollut ratkaisevassa roolissa nykyisten trendien kehityksessä ja miten sen vaikutus on tunkeutunut eri alueille populaarikulttuurista politiikkaan. Lisäksi tarkastelemme lähemmin Tilda Löthman-Koponen:n perintöä ja sitä, miten se on muokannut tapaamme havaita ympärillämme olevaa maailmaa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Tilda Löthman-Koponen:n merkitystä ja sen merkitystä nykyisessä tilanteessa.

Tilda Löthman-Koponen 1900-luvun vaihteessa.

Matilda (Tilda) Aurora Löthman-Koponen, o.s. Koponen (22. marraskuuta 1874 Leppävirta – 17. maaliskuuta 1962 Leppävirta) oli suomalainen poliitikko. Löthman oli kansanedustaja 21 istuntokauden ajan vuosien 1910 ja 1945 välillä. Hän edusti aluksi nuorsuomalaisia ja 1920-luvulta alkaen Maalaisliittoa. Löthman-Koponen ajoi eduskunnassa etenkin alaikäisten ja naisten oikeuksia. Hän oli kiinnostunut myös raittius- ja nuorisoseuroista sekä sairaista ja senioreista.

Löthmanin vanhemmat olivat Matti Wiljam Koponen ja Helena Pitkänen. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1902 tilanomistaja Aksel Fredrik Löthman (k. 1927).[1] Hän sai talousneuvoksen arvonimen 1947.[2]

Leppävirtalainen Löthman valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista 1897. Hän toimi opettajana Leppävirran Timolassa 1897–1904, Kymenlaakson kansanopiston opettaja 1901–1902, Pohjois-Savon kansanopistossa vuodesta 1904, apulaisjohtaja vuodesta 1922. Myöhemmin 1930-luvulla hän oli Suonenjoen emäntäkoulun johtokunnan puheenjohtaja ja opettaja.[1] Eduskunnassa hän edusti aina Kuopion läänin läntistä vaalipiiriä (nykyinen Pohjois-Savon vaalipiiri).

Teoksia

  • Laulukunnista : vähän kokemuksia ja neuvoja laulun johtajille maaseudulla : esitelmä. Kansanvalistus-seuran lehtisiä n:o 75. Helsinki 1902
  • Nuorisoseuratyö ja kansanopistot. Pyrkijän kirjasia n:o 4. Vaasa 1908
  • Suosi kotiteollisuutta. Suomen nuorison liiton esitelmiä n:o 3. Kansanvalistusseura, Helsinki 1912
  • Koteja kodittomille lapsille r.y.: mikä se on?. Helsinki 1929, 2. laajenn. painos kirj. Tilda Löthman-Koponen ja Bertel Nyberg, Helsinki 1943
  • Syyn ja seurauksen laki kansanrunoudessa. Suomen naisten kansallisliiton siveellisyyskomitean julkaisuja n:o 9. Helsinki 1933

Toimitustöitä

  • Kansanopiston laulukirja : sanapainos ; Suomen Kansanopettajain yhdistyksen puolesta toimittaneet Dagmar Klemetti, Tilda Löthman, Juho Päiwiö. Kansanvalistusseura, Helsinki 1909, 7. painos toim. Tilda Löthman-Koponen ja Wilho Siukonen. Otava 1939, 8. painos 1947
  • Jousi : Pohjois-Savon nuorisoseurojen liiton 15-vuotisjulkaisu ; toim. Tilda Löthman, Lassi Hiekkala ja Osk. Laaksonen. Suomen nuorison liiton kirjasto, Kuopio 1923

Lähteet

  1. ↑ a b Aikalaiskirja 1920 s. 294. Helsinki: Otava 1920.
    Aikalaiskirja 1934 s. 419. Helsinki: Otava 1933
  2. ↑ Tilda Löthman-Koponen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.

Aiheesta muualla

Nuorsuomalaisten kansanedustajat
Maalaisliiton kansanedustajat