Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Toijainen:n kiehtovaan maailmaan. Halusitpa sitten oppia lisää tästä hahmosta, oppia tästä tietystä aiheesta tai löytää tapahtumia, jotka merkitsivät tiettyä hetkeä historiassa, tämä artikkeli tarjoaa sinulle yksityiskohtaisia ja olennaisia tietoja Toijainen:stä. Kattavan analyysin avulla tutkimme Toijainen:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Huolimatta siitä, mistä olet kiinnostunut, tämä artikkeli tarjoaa sinulle kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Toijainen:stä.
Toijainen | |
---|---|
Toijais | |
![]() Kaupungin kartta, jossa Toijainen korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
Kaupunki | Turku |
Suuralue | Hirvensalo-Kakskerta |
Väkiluku | 846[1] (31.12.2015) |
Toijainen (ruots. Toijais) on lähiö ja kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee Hirvensalon saaren keskikohdassa.
Toijainen on 2010-luvulla kasvanut nopeasti lapsiperheiden pien- ja rivitaloalueeksi. Vuoden 2010 lopussa tilastoalueen väkiluku oli 346 ja vuoden 2015 lopussa 846.[1] Alle kouluikäisiä (0–6-vuotiaita) oli vuonna 2010 suhteellisesti toiseksi eniten Turussa eli 18,5 prosenttia, kun taas 20–29-vuotiaita oli kuudenneksi vähiten koko kaupungissa, vain 3,5 prosenttia.[2] Asukkaista ruotsinkielisiä oli 15,3 prosenttia, joka on suhteellisesti laskettuna toiseksi eniten kaupungissa.[3] Lähes kaikki Toijaisten asukkaat asuivat omistusasunnoissa.[4]
Toijaistentien varrella on noin yhden hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue Tammimäki, peltojen ympäröimä metsäinen kukkula. Sen etelä- ja lounaisrinteellä on läpimitaltaan lähes kolmemetrisiä siirtolohkareita.[5]
Toijainen on kehittynyt samannimisestä yksinäistalosta, josta löytyy merkintä vuodelta 1453. 1500-luvulla Toijainen oli ensin kolme, sitten kaksi taloa käsittävä kylä. 1700-luvulla talot olivat Nauvon Gyttjan ja Kirjaisen ratsutilan aputiloja. Isojaossa 1805 talojen nimiksi on merkitty Norrgård ja Södergård, ja tilat yhdistyivät 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alussa Toijaisten tilan omistaja vaihtui usein, kunnes Kustaa Wahala myi tilan vuonna 1912 Turun kaupungille lukuun ottamatta itselleen erottamaa Hirvelän tilaa, joka sekin kuitenkin tuli pian kaupungin omistukseen. Hirvelän alueesta on kehittynyt nykyinen Lauttaranta.[6]