Vähäheikkilä

Nykymaailmassa Vähäheikkilä on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutukset ovat heijastuneet politiikkaan, talouteen, kulttuuriin ja jopa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Vähäheikkilä on ollut erilaisten keskustelujen ja analyysien kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Vähäheikkilä:n monia puolia, tarkastelemme sen vaikutusta nykyisessä kontekstissa ja ennustamme sen merkitystä tulevaisuudessa. Vähäheikkilä kutsuu meidät pohtimaan ja ymmärtämään paremmin ympäröivää maailmaa alkuperästään sen vaikutuksiin nykyelämässä.

Vähäheikkilä
Lillheikkilä
Niilonkatua
Niilonkatua
Kaupungin kartta, jossa Vähäheikkilä korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Vähäheikkilä korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Keskusta ja Skanssi-Uittamo
Väkiluku 1 017 (31.12.2016)

Vähäheikkilä (ruots. Lillheikkilä) on kaupunginosa Turussa, keskustan eteläpuolella. Se kuuluu keskustan suuralueeseen. Naapurikaupunginosia ovat Martti ja Itäranta pohjoisessa, Korppolaismäki ja Pihlajaniemi lännessä, Mäntymäki ja Luolavuori idässä ja Puistomäki etelässä. Vähäheikkilän rakennuskanta koostuu pääasiallisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennetuista puutaloista ja omakotitaloista. Alueella on myös muutamia kerrostaloja ja pienteollisuutta.

Vähäheikkilä kuului aikaisemmin Kaarinan kuntaan, ja alueen väkiluvun kasvaessa se muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1905. Se liitettiin Turkuun vuonna 1939.lähde?

Vähäheikkilän ala-aste, entinen kansakoulu, perustettiin vuonna 1905 ja sen uudet laajennusosat valmistuivat vuonna 2005.lähde? Alueella sijaitsee myös erityisammattikoulu, Ammattiopisto Spesia.

Vuonna 2016 Vähäheikkilän asukasluku oli 1 017. Alueen väestöstä 15,0 % on alle 15-vuotiaita ja 19,6 % yli 65 vuotiaita. Suomea puhuu äidinkielenään 90,9 % väestöstä ja ruotsia 5,9 %. Muun kielisiä on 3,2 %.[1]

Myllymäentie Vähäheikkilässä.

Katso myös

Lähteet

  1. Väestö iän ja kielen mukaan alueittain 31.12.2016 - Sivu 23 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017. Turun kaupunki. Viitattu 24.5.2021.

Aiheesta muualla