Toivo Anttila (arkkitehti)

Nykymaailmassa Toivo Anttila (arkkitehti):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -ammatillisille ihmisille. Ilmestymisestään lähtien Toivo Anttila (arkkitehti) on kiinnittänyt sekä yksilöiden että asiantuntijoiden huomion ja synnyttänyt keskusteluja, tutkimusta ja analyyseja sen vaikutuksista ja seurauksista eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Toivo Anttila (arkkitehti):een liittyviä tärkeimpiä näkökohtia sen alkuperästä sen mahdollisiin tulevaisuuden ennusteisiin. Analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen vaikutusta kulttuuriin ja sen merkitystä akateemisella alalla tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.

Toivo Anttila
Anttila vuonna 1951. Kuva: Pekka Kyytinen.
Anttila vuonna 1951. Kuva: Pekka Kyytinen.
Henkilötiedot
Syntynyt19. helmikuuta 1907
Hamina
Kuollut3. syyskuuta 1965 (58 vuotta)
Ammatti Arkkitehti
ArvonimiYliarkkitehti

Toivo Alfred Anttila (19. helmikuuta 1907 Hamina[1] – 3. syyskuuta 1965[2]) oli suomalainen arkkitehti, jolle myönnettiin yliarkkitehdin arvonimi 1960.[3]

Anttila kirjoitti ylioppilaaksi Haminan yhteiskoulussa 1927 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1935. Lisäoppia hän hankki opintomatkoilla Ruotsiin ja Norjaan 1936 ja 1938 sekä Tanskaan ja Saksaan 1938.[1]

Työuransa Anttila aloitti Kansallismuseon historiallisen osaston ylimääräisenä arkkitehtina 1936–1939, siirtyi sitten puolustusministeriön palvelukseen ensin is-rakennustoimistoon 1939–1940 ja hallinto-osaston rakennustoimistoon 1941. Vuonna 1941 hän oli lyhyen aikaa kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasian osaston ylimääräisenä esittelijänä. Viipurin läänin maanviljelysseuran jälleenrakennustoimikunnan rakennusosaston päällikkönä Anttila työskenteli 1942–1944. Maatalousseurojen Keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan toimistoarkkitehtina hän toimi 1944–1945. Vuonna 1950 Anttila aloitti työnsä maatalousministeriön asutusasiainosaston rakennustoimiston päällikkönä.[1]

Vuodesta 1949 lähtien Toivo Anttila oli arkkitehtitoimisto Anttila & Klamin osakas yhdessä Veli Klamin kanssa.[1]

Suunnittelutöitä

Toivo Anttilan suunnittelema Delaware-muistomerkki paljastettiin Rautalammilla 3. heinäkuuta 1938, samana päivänä, jolloin Rautalammin museo vihittiin käyttöön.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1965, s. 36. Helsinki: Suomen Teknillinen Seura ja Tekniska Föreningen i Finland, 1965.
  2. ↑ Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1973, s. 799. Helsinki: Suomen Teknillinen Seura ja Tekniska Föreningen i Finland, 1973. ISBN 951-9110-00-3
  3. ↑ Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 280. Alavus: Aholis, 2006. ISBN 952-91-9535-4
  4. ↑ Roschier, Rolf: Rautalammin Delaware patsaan paljastuspuhe. (Rolf Roschierin puhe Delaware-muistomerkin paljastusjuhlassa 3.7.1938) Pieksämäki, 8.7.1938, s. 3. Pieksämäki: Sanomalehti Oy Pieksämäki. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 15.4.2024.
  5. ↑ Rossi, Markku: Talousarvioaloite TAA 499/2018 vp 28.9.2018. Eduskunta. Viitattu 18.11.2021.
  6. ↑ Lauttasaaren rakennusinventointi 2001–2002 Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 18.11.2021.
  7. ↑ Lauttasaaren rakennusinventointi 2001–2002 Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 18.11.2021.
  8. ↑ Marttatalo Helsinkiin Marttaliitto. Viitattu 18.11.2021.