Veli Klami
Nykymaailmassa Veli Klami:stä on tullut ajankohtainen aihe ja se kiinnostaa kaikkialla ihmisiä. Tekniikan ja globalisaation myötä Veli Klami on ottanut johtavan roolin elämässämme ja vaikuttanut kaikkeen työskentelytavastamme henkilökohtaisiin suhteihimme. Tämä artikkeli tutkii perusteellisesti Veli Klami:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja tarjoaa yksityiskohtaisen analyysin sen vaikutuksista elämämme eri puolille. Olipa kyseessä Veli Klami julkisuuden henkilönä, historiallisena tapahtumana tai yhteiskunnallisena ilmiönä, sen relevanssi ylittää rajat ja ansaitsee tarkastelun eri näkökulmista.
Veli Aulis Klami (30. maaliskuuta 1909, Virolahti – 6. marraskuuta 1982) oli suomalainen arkkitehti. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Haminan suomalaisesta yhteiskoulusta 1929 ja valmistui diplomiarkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1939. Klami aloitti työuransa toimistoarkkitehtina arkkitehti Heimo Kautosen toimistossa 1937–1942 ja oli 1942–1944 Viipurin läänin maanviljelysseuran jälleenrakennustoimikunnan suunnittelutoimiston toimistopäällikkönä. Vuodet 1944–1946 hän oli Maatalousseurojen Keskusliiton asutusvaliokunnan suunnittelutoimiston toimistopäällikkönä ja vuodesta 1946 Arkkitehtitoimisto Anttila & Klamin toimistopäällikkönä. Vuonna 1945 Klami toimi maatalousministeriön asutusasiainosaston viljelmien rakennustarvetta tutkivan toimikunnan sihteerinä ja asutusasiainosaston työtehoneuvottelukunnan ja kotitalousrakentamisen työtehoneuvottelukunnan jäsenenä. Klami oli suojeluskunnan jäsen ja osallistui talvi- ja jatkosotaan, reservin luutnantiksi hän yleni 1941.[1][2]
Veli Klamin suunnittelemia rakennuksia ovat muun muassa
- Virolahden kirkon kellotapuli, 1958
- Klamilan kirkko, Virolahti 1955
- Rannikkotaisteluissa kaatuneiden muistomerkki on paljastettu 1953 sodissa 1939–1944 kaatuneiden muistoksi, se sijaitsee Haminan Isoympyränkatu 4:n lähellä Kesäpuistossa
- asuinkerrostalo, Gyldenintie 3, Lauttasaari, Helsinki, yhdessä Toivo Anttilan kanssa
- Marttatalo, Uudenmaankatu 24, Helsinki 1957