Tomahawk

Nykymaailmassa Tomahawk:stä on tullut yhä tärkeämpi yleishyödyllinen aihe. Tekniikan kehittymisen ja yhteiskunnan muutosten myötä Tomahawk ei ole kiinnittänyt vain alan asiantuntijoiden vaan myös suuren yleisön huomion. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää syventyä Tomahawk:n olennaisimpiin näkökohtiin, jotta sen vaikutus voidaan ymmärtää eri alueilla ja yhteyksissä. Tässä artikkelissa perehdymme Tomahawk:n analyysiin ja tutkimme sen eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nykyään. Alkuperäistään sen nykyiseen kehitykseen tarkastelemme, kuinka Tomahawk on muokannut tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa.

Tämä artikkeli kertoo intiaanien sotakirveestä. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Tomahawk 1800-luvulta.

Tomahawk on Pohjois-Amerikan intiaanien käyttämä kevyt sotakirves ja yleistyökalu. Tomahawkin varsi on tavallisesti alle kaksi jalkaa (60 cm) pitkä ja perinteisesti valmistettu hikkoripuusta, saarnesta tai vaahterasta.[1] Päät painavat noin 260–570 grammaa.

Tomahawk-sana tuli alun perin Virginian alueella asuvien algonkin-kielisten heimojen käyttämästä sanasta tamahag, jolla kuvattiin mitä tahansa leikkaamiseen käytettävää asetta. Myös pohjoisempana asuvat algonkinit käyttivät samantyylistä sanaa, ja kapteeni John Smithin uskotaan olleen ensimmäinen, joka toi termin englannin kieleen. Sittemmin sana on muotoutunut yleiseen kirjoitusmuotoon tomahawk.[2]

Tomahawkien mallit ja muodot vaihdelivat käyttötarkoituksesta riippuen. Osa oli yksinkertaisia kirveitä, joita käytettiin taistelu- ja työvälineinä. Osa sen sijaan oli seremonioissa käytettäviä koristeltuja statusesineitä. Alun perin tomahawkit saattoivat kertoa omistajansa varallisuudesta ja hänen asemastaan heimossa. Myöhemmin eurooppalaiset kauppiaat myivät intiaaneille paitsi tavallisia rautakirveitä myös taidokkaasti valmistettuja messingillä tai hopealla koristeltuja henkilökohtaisia koristetomahawkeja.[3]

Katso myös

Lähteet

  • Anderson, Rani Henrik, Hämäläinen Riku & Kekki, Saara: Intiaanikulttuurien käsikirja. Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-284-2
  • Kertzman, Joe: Blade’s Guide to Making Knives. Krause Publications, 2012. ISBN 978-1440228551

Viitteet

  1. ↑ Kertzman 2012. s. 131.
  2. ↑ Andersson, Hämäläinen & Kekki 2013. s. 99.
  3. ↑ Andersson, Hämäläinen & Kekki 2013. s. 100.

Aiheesta muualla