Tornionjoen rautatiesilta

Nykyään Tornionjoen rautatiesilta on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Tornionjoen rautatiesilta on ollut eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten tutkimuksen ja pohdinnan kohteena. Kautta historian Tornionjoen rautatiesilta:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut tapaamme elää, työskennellä ja olla tekemisissä. Tässä artikkelissa tutkimme Tornionjoen rautatiesilta:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa sekä analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen.

Tornionjoen rautatiesilta
Silta kuvattuna Suomesta Ruotsiin 1930-luvulla
Silta kuvattuna Suomesta Ruotsiin 1930-luvulla
Raiteita 2 (keskenään lomittain)
Ylittää Tornionjoen sekä Suomen ja Ruotsin valtakunnanrajan
Sijainti 65°49′40.3″N, 024°09′02.6″E
Ylläpitäjä Väylävirasto ja Trafikverket
Siltatyyppi teräsristikkosilta
Pituus 410 m
Liikenne päivässä muutamia tavarajunia kuukaudessa
Avattu liikenteelle 1919
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tornionjoen rautatiesilta Torniossa on Suomen ja Ruotsin rajan Tornionjoessa ylittävä, kansainväliselle rautatieliikenteelle tarkoitettu silta. 410 metrin pituinen[1] silta on valmistunut 1919, ja se rakennettiin Suomen ja Ruotsin rautatiehallitusten yhteistyönä.[2] Sillassa on yksi harvoin käytetty avattava siltajänne, joka kääntyi vaakatasossa keskuspilarin ympäri. Kääntyvä jänne sijaitsee Ruotsin puolella, ja se muutettiin kiinteäksi 22. lokakuuta 1985.[3][3]

Siltakannella oleva Suomen ja Ruotsin välinen rautatieosuus Haaparanta–Tornio on raideleveyseron vuoksi jouduttu toteuttamaan nelikiskoraiteena. Suomessa käytössä on leveäraiteinen 1 524 mm:n raideleveys, kun taas Ruotsissa on käytössä standardilevyinen 1 435 mm:n raideleveys.

Lähteet

  1. Väyläviraston sillat 31.12.2021 (PDF) (s. 94) Väylävirasto. Viitattu 11.1.2023.
  2. Tornionjoki – Väylä valtakuntien välillä (3. Haaparantaan ennen vanhaan) Oulu: Arkistolaitos. Viitattu 6.1.2009.
  3. a b ”Haparandabanan”, Järnvägsdata med trafikplatser 2009, s. 89. Svenska Järnvägsklubben, 2009. ISBN 91-85195-05-7 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla