Nykymaailmassa Torricellin laki on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutukset ovat heijastuneet politiikkaan, talouteen, kulttuuriin ja jopa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Torricellin laki on ollut erilaisten keskustelujen ja analyysien kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Torricellin laki:n monia puolia, tarkastelemme sen vaikutusta nykyisessä kontekstissa ja ennustamme sen merkitystä tulevaisuudessa. Torricellin laki kutsuu meidät pohtimaan ja ymmärtämään paremmin ympäröivää maailmaa alkuperästään sen vaikutuksiin nykyelämässä.
Torricellin laki tai Torricellin teoreema liittyy virtausdynamiikkaan. Laki on nimetty lain 1643 löytäneen Evangelista Torricellin mukaan.[1]
Lain mukaan avoimen astian nestepinnan ollessa jollakin korkeudella (kuvassa h) astian kyljessä olevasta reiästä, on nesteen virtausnopeus reiästä yhtä suuri kuin samalta korkeudelta pudonneen kappaleen nopeus.[2]
Laki pätee jos neste oletetaan ideaalinesteeksi. Siihen ei siis vaikuta mm. ilmanvastus tai viskositeetti. Myöskään putoavaan kappaleeseen ei vaikuta ilmanvastus ja painovoiman kiihtyvyys g pysyy vakiona.
Putoavalle kappaleelle pätee kaava , missä v on kappaleen nopeus sen pudottua korkeudelta h, ja g on painovoiman aiheuttama putoamiskiihtyvyys (noin 9,81 m/s2).[2]
Nesteen nopeudelle pätee seuraavanlainen Bernoullin laista johdettu kaava:[2]
Nopeuden v selvittämiseksi yhtälö muutetaan muotoon ottaen huomioon että h1 – h2 = h:[2]
Jos P = P0, kuten se on avoimessa astiassa, jollaisessa Torricellin laki pätee, supistuu yllä olevasta kaavasta osa pois ja saadaan pudonneen kappaleen kaava:[2]
P0 = paine reiän ulkopuolella, yleensä yhtä suuri kuin ilmanpaine (Pa)
P = paine astian sisällä (arvo voi olla eri kuin P0, jos astia on suljettu)
ρ = tiheys, rhoo (kg/m3)